Ilmatieteessä erotetaan absoluuttinen ja suhteellinen kosteus. Kummassakin tapauksessa on kyse vesihöyryn määrästä ilmassa. Huomioon ei oteta muita veden olomuotoja, kuten vesipisaroita ja jääkiteitä. Siksi sumuja ja pilviä ei lasketa mukaan kosteuteen. Absoluuttisella kosteudella voidaan ilmaista esimerkiksi, montako grammaa vettä on kuutiometrissä il--maa.
Absoluuttisen kosteuden yläraja on kyllästyskosteus, joka tarkoittaa enimmäismäärää vettä ilmassa kulloi Lämmin ilma voi sisältää vettä enemmän kuin kylmä. Jos kyllästyskosteus ylittyy, vesihöyry alkaa tiivistyä vesipisaroiksi. Suhteellinen kosteus puolestaan kertoo, montako prosenttia absoluuttinen kosteus on senhetkisen lämpötilan kyllästyskosteudesta. Lämpötilaa, jossa kyllästystila saavutetaan, kutsutaan kastepisteeksi. Sitä kylmemmälle pinnalle muodostuu kastetta.