Kuukaudessa päivittäisten lentojen määrä on pienentynyt sadallatuhannella. Maaliskuun 3. päivänä lentoja oli 176 892, huhtikuun 3. päivänä vain 72 785. Tiedot ovat peräisin Flightradar24-sivustosta.
Koronaviruksen leviämisen estämiseksi tehdyt toimet eivät ainoastaan ilmene lentojen ja matkojen peruuntumisina, vaan myös huomattavana säähavaintojen määrän laskuna. Yleensä reittikoneet nimittäin mittaavat ilmassa rutiininomaisesti lämpötilaa, ilmankosteutta, painetta, tuulen nopeutta ja tuulen suuntaa.
Lentoliikenne on vähentynyt huomattavasti
Grafiikka osoittaa lentojen määrän laskun. Kun lentoja on vähemmän, meteorologeilla on käytettävissään vähemmän mittaustuloksia.
Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF, joka on erikoistunut koko maailman säämalleihin, on jo nyt rekisteröinyt 65 prosentin laskun havainnoissa Euroopassa. Koko maailmassa havaintojen määrä on laskenut 42 prosenttia. Lasku näkyy ECMWF:n mukaan sääennusteiden laatimisessa.
Sääennuste syntyy valtavista tietopaketeista
Sääennuste pohjautuu suureen määrään havaintoja, jotka syötetään sääennustemalliin. Lisäksi tarvitaan tiedot sään alkutilanteesta.
Ohjelma, joka sisältää ilmakehän tilaa kuvaavia fysiikan yhtälöitä ja käsittää säätiedot, tuuliolot, lämpötilat ja sademäärät monen vuoden ajalta, laatii ennusteen tulevasta säästä.
Maalla ja merellä olevat tutkat ja lämpömittarit tekevät mittauksia, satelliitit puolestaan tuottavat tietoa pintalämpötiloista ja pilvimuodostelmista ja antavat käsityksen koko maailman säästä.
Vasen kuva näyttää lentoliikenteen Euroopassa maaliskuun 2. päivänä, oikea kuva esittää tilannetta 23. maaliskuuta. Värit kertovat lentokorkeuden: punainen on matala, sininen korkea.
Seuraavaksi tärkein seikka sääennusteille ovat lentokoneiden mittaukset, sillä tuuli- ja sääolot lentokorkeudessa eli 10–12 kilometrissä kertovat sääoloista huomattavasti yksityiskohtaisemmin kuin satelliittien välittämät tiedot. Samalla havaintoja voidaan verrata maassa ennen nousua vallinneisiin oloihin.
Lentokoneiden mittaustulokset kertovat meteorologeille muun muassa polaarivirtausten eli 7–12 kilometrin korkeudessa puhaltavien tuulien käyttäytymisestä. Nämä virtaukset määräävät myrskyjen suunnan, voimakkuuden ja sijainnin pohjoisella pallonpuoliskolla.
Näin tilanne näkyy sääennusteissa
Ilman lentokoneista saatavia tietoja meteorologien laatimien ennusteiden tarkkuus kärsii erityisesti yhden vuorokauden ennusteissa.
Täysin ilman lentokoneista saatuja tietoja laadituissa ennusteissa lämpötila- ja tuuliennusteet poikkeavat ECMWF:n testin mukaan lentokorkeudessa 15 prosenttia todellisista. Maassa ero on vain kolme prosenttia. Jos lentokielto jatkuu, ilmastotutkijat arvelevat, että sillä on vaikutusta sääennusteisiin myös matalammissa korkeuksissa.
Osa lentokoneiden tekemistä havainnoista voidaan korvata kaasupallon mukana ilmaan nousevilla radioluotaimilla. Äskettäin myös satelliitit ovat alkaneet tehdä havaintoja tuulioloista, joten puuttuvia lentokoneista saatavia tietoja voidaan osaksi korvata niillä.