Ilmamassat liikkuvat tuulina
Tuulet näyttävät seuraavan tiettyjä kaavoja. Miksi?
Paikalliset tuulet voivat tuntua arvaamattomilta, mutta laajassa katsannossa tuulet ovat tietyillä alueilla – tuulivyöhykkeillä – melko ennustettavia. Päiväntasaajalla lämmin ilma nousee ja kulkeutuu kohti napoja. Tilalle virtaa viileämpää ilmaa pohjoisesta ja etelästä. Maapallon pyörimisliikkeen takia ilmavirrat kiertyvät koillis- ja kaakkoispasaatiksi kutsutuiksi tuuliksi. Pasaatien kohtaamisvyöhykkeellä tuulee yleensä vain vähän. Päiväntasaajalta noussut ilma viilenee ja laskeutuu 30. leveysasteen tienoilla, jonne syntyy subtrooppisen korkeapaineen vyöhyke. Siellä osa ilmasta muuttuu pasaatituuliksi ja osa kääntyy navoille. Navoille suuntautuvat virrat kiertyvät niin, että tuuli tuntuu puhaltavan lännestä. Eteläisellä pallonpuoliskolla länsituulet ovat melko säännöllisiä, mutta pohjoisessa merien ja mantereiden vuorottelu sotkee selkeän kuvion. Suomi sijaitsee länsituulten vyöhykkeellä raja-alueella, jolla vaikuttavat paitsi etelän trooppinen myös pohjoisnavan seudun polaarinen ilmamassa. Varsinkin talvisin polaarinen ilmamassa virtaa Suomeen lounaasta tehtyään kierroksen Atlantin yllä.