Miten myrskyt syntyvät Pohjolassa?
Pohjoismaissa myrskyille otollisinta aikaa on syksy, jolloin Atlantilta tulee usein sarjoina syviä matalapaineita. Matalapaine syntyy, kun ilmakehän eri osien välillä on riittävän suuria lämpötilaeroja.
Syksyllä Etelä-Euroopasta virtaa lämmintä ilmaa, joka törmää napa-alueilta tulevaan kylmään ilmamassaan.
Tässä on neljä pahinta meidän leveysasteillamme koettua myskyä. Niissä tuulennopeus nousi ajoittain hirmumyrskylukemiin.
Joulumyrsky, 1902
1900-luvun alussa koettu myrsky on yhä yksi voimakkaimmista Skandinaviassa koskaan mitatuista myrskyistä.
Tanskassa Kööpenhaminan ympäristön ja Keski-Jyllannin sekä Ruotsissa Kullenin majakan sääasemilla mitattiin tuulen nopeudeksi jopa 144 km/h, mikä on hyvin harvinaista Pohjolassa. Pahimmin myrsky riepotti Skånea, Hallandia ja Smålandin länsiosia, missä kaikkiaan 50 kalastajaa sai surmansa.
- Kuolleita: 50
- Voimakkuus: 144 km/h
Lokakuun myrsky, 1967
Vuonna 1967 voimakas myrsky tuli Britteinsaarilta Tanskan ylle.
Tuuli puhalsi puuskissa yli 140 km/h. Myrsky teki tuhojaan metsissä, missä se kaatoi paksuja lehtipuita.
Kun myrsky eteni Ruotsiin, Öölannin eteläkärjessä mitattiin tuulen nopeudeksi 144 km/h. Jos mukaan ei lasketa Pohjois-Ruotsin tuntureiden sääasemia, se on yhä kovin Ruotsissa mitattu tuulen nopeus.
- Kuolleita: 0
- Voimakkuus: 144 km/h