Orkan

Lämmin merivesi luo kovia pyörretuulia

Jopa 350 kilometrin tuntivauhtia etenevät trooppiset pyörremyrskyt ovat yksi pelottavimmista ja tuhoisimmista luonnonilmiöistä. Myrskyjä syntyy yleensä trooppisilla ja subtrooppisilla merialueilla. Niiden keskellä on silmäksi kutsuttu matalapaine. Sitä kiertää hirmumyrskyn nopeudella pilvivalli, joka tuo mukanaan rankkasateita.

Jopa 350 kilometrin tuntivauhtia etenevät trooppiset pyörremyrskyt ovat yksi pelottavimmista ja tuhoisimmista luonnonilmiöistä. Myrskyjä syntyy yleensä trooppisilla ja subtrooppisilla merialueilla. Niiden keskellä on silmäksi kutsuttu matalapaine. Sitä kiertää hirmumyrskyn nopeudella pilvivalli, joka tuo mukanaan rankkasateita.

NASA

Trooppiset myrskyt saavat alkunsa lämpimän, yleensä yli 26,5 asteen lämpöisen meren yllä epävakaassa säässä syntyneestä ukkosrintamasta. Ne saavat energiansa meriveden haihtuessa vapautuvasta lämmöstä ja kosteudesta.

Meri ja ilmakehä yhdessä vaikuttavat siihen, että ukkosrintamasta kehittyy trooppinen matalapaine.

Ukkossäällä merestä kohoaa jatkuvasti lämpöä ja kosteutta. Kun kosteus kohotessaan tiivistyy pilviksi, siitä vapautuu energiaa, joka lämmittää ilmaa niin, että se laajenee. Ilman laajetessa ilmanpaine meren pinnalla laskee ja matalapaineen keskukseen virtaa lisää ilmaa. Näin yhä enemmän kosteaa ilmaa kohoaa ylöspäin ja tiivistyy pilviksi, jolloin vapautuu lisää energiaa.

Hirmumyrskyn synty

Orkan
/ 5

1.

Meriveden lämpötila nousee 26,5 asteeseen. Lämmin vesikerros ulottuu vähintään 50 metriin pinnan alle.

1

2.

Lämmin meri saa valtavat määrät lämmintä ja kosteaa ilmaa nousemaan ylöspäin. Tällöin syntyy syvä matalapaine, sillä lämmin ilmamassa on kevyempää kuin kylmä.

2

3.

Matalapaine imee kylmää ilmaa, joka yrittää täyttää matalan alueen, mutta Maan pyörimisliike taivuttaa tuulia niin, että ne alkavat pyöriä matalapaineen ympärillä ja nousta samalla ylöspäin.

3

4.

Korkealla ilmakehässä voimakas tuuli vetää nousevan, lämpimän ilman pois matalapaineen yltä. Näin syntyy lisää tilaa lämpimälle ja kostealle ilmalle.

4

5.

Lämpimän ilman vesihöyry kondensoituu ja muodostaa suuria ukkospilviä. Pilvien muodostumisessa vapautuu lämpöä, joka syventää matalapainetta. Tällöin kehittyy valtava pyörretuuli – trooppinen hirmumyrsky.

5
© Mark A. Garlick/Weldon Owen Publishing

Kohoaminen ja laajeneminen toistuvat ja järjestelmä voimistuu entisestään, kunnes ulkopuoliset tekijät puuttuvat peliin. Merivesi voi viiletä tai energian syöttö loppua, kun hirmumyrsky siirtyy kuivalle maalle. Myrskyn vahvistumiseen vaikuttaa myös niin sanottu coriolisvoima, jonka kautta Maan pyörimisliike välittyy suuriin merivirtoihin ja sääjärjestelmiin.

Coriolisvoima estää matalapaineen keskusta lähestyviä tuulia etenemästä suoraan, jolloin ne täyttäisivät sen ja ilmanpaine-ero tasoittuisi. Sen sijaan tuulet alkavat kiertää keskuksen ympäri. Pohjoisella pallonpuoliskolla matalapainetta kohti puhaltavat tuulet kääntyvät oikealle ja alkavat pyöriä vastapäivään. Eteläisellä pallonpuoliskolla suunta on päinvastainen. Tuulet kääntyvät vasemmalle ja alkavat pyöriä myötäpäivään.

Stormfly

Erikoiskone voi lentää suoraan myrskyn silmään tekemään mittauksia, joista saadaan lisää tietoa rajusta luonnonilmiöstä.

© Chris Sattlberger / Science Source

Myrskyn silmä

Trooppisen myrskyn keskusta, jonka ympärillä myrsky kiertää, kutsutaan yleisesti myrskyn ”silmäksi”. Sitä ympäröi pilvivalli, jossa tuulet ja sateet ovat voimakkaimmillaan. Myrskyn silmä on läpimitaltaan 20–50 kilometrin kokoinen pilvetön ja verraten tyyni alue, jolla ilmanpaine on alimmillaan.

Myrskyn silmään joutuneet ihmiset kertovat, että taivas on siellä sininen ja oudon tyyni. Myrskyn silmässä on tyyntä, koska keskusta kohti imeytyvä tuuli ei koskaan yllä sinne asti vaan kääntyy coriolisvoiman vaikutuksesta ja nousee ylöspäin. Lisäksi osa keskellä olevasta ilmasta vajoaa alas, jolloin pilvet hajoavat ja taivas pysyy kirkkaana.

Trooppisia hirmumyrskyjä voi muodostua ainoastaan sellaisilla alueilla, joilla merivesi on tarpeeksi lämmintä ja coriolisvoima tarpeeksi voimakas. Vasta 500 kilometrin päässä päiväntasaajasta coriolisvoiman vaikutus on riittävä hirmumyrskyjen syntymiselle. Siksi trooppisista matalapaineista ei muodostu myrskyjä päiväntasaajan kohdalla.

Hirmumyrskyjä ei myöskään esiinny Etelä-Amerikan länsi- eikä itärannikolla eikä Länsi-Afrikassa, koska kylmät merivirrat viilentävät vettä niin, että lämpötila jää alle 26,5 asteen.

Kort over orkaner
© NASA

Trooppiset myrskyt syntyvät täällä

Trooppiset myrskyt ja hirmumyrskyt syntyvät ja kehittyvät tietyillä alueilla, jotka on jaettu seitsemään niin sanottuun altaaseen. Myrsky tarvitsee lämmintä vettä, ja vasta riittävän voimakas coriolisvoima saa sen kehittymään.
Sopivat olosuhteet vallitsevat vain näillä alueilla.

Trooppisia hirmumyrskyjä esiintyy kaikkialla tropiikissa paitsi Etelä-Amerikassa ja Afrikan länsirannikolla. Siellä kylmät merivirrat viilentävät meren alle 26,5-asteiseksi, jolloin vesi on liian kylmää. Pohjoisella pallonpuoliskolla myrskyjä esiintyy toukokuusta joulukuuhun ja eteläisellä pallonpuoliskolla lokakuusta toukokuuhun.

Vaikka uutisissa kerrotaan useimmin Karibianmerellä raivoavista myrskyistä, voimakkaita hirmumyrskyjä esiintyy eniten läntisellä Tyynellämerellä. Myrskyjä ei muodostu 500:aa kilometriä lähempänä päiväntasaajaa, koska coriolisvoima ei riitä saamaan myrskyä liikkeelle.