Hirmumyrsky Dorian pyyhkäisi maanantain vastaisena yönä Bahamalle.
Maanantaina ja tiistaina se jatkoi verkkaista matkaansa vaikeasti ennustettavaa reittiä saariryhmän yli murskaten 13 000 kotia ja aiheuttaen ainakin seitsemän kuolemaa.
Kun viitosluokan hirmumyrsky iskeytyi maihin, tuulen nopeus oli 295 kilometriä tunnissa.
Bahaman tienoilla ei ole rekisteröity yhtä voimakkaita hirmumyrskyjä sitten vuoden 1980 Allen-myrskyn, jossa tuulen nopeus oli 305 kilometriä tunnissa.
Huolimatta Dorianin huimaavasta tuulen nopeudesta myrskyalue liikkui hitaasti tai pysytteli paikallaan, ja sen reittiä oli vaikeaa ennustaa.
Tästä syystä Dorian on hidas
Dorianin hidas etenemisvauhti, joka tiistaina oli 1,5–3 kilometriä tunnissa, johtuu siitä, että ilmakehän ylimmissä ja keskimmäisissä kerroksissa ei ole tuulta, joka voisi ”ohjata” myrskyä.
Korkeapaine, joka maanantain vastaisena yönä ajoi Dorianin Bahamalle, laantui siinä määrin, että hirmumyrskyn silmä ei juuri hievahtanutkaan. Hirmumyrsky menetti näin ”kuljettajansa” ja odotteli vain seuraavaa suunnanantajaa.
Meren- ja sääntutkimuslaitos NOAAn meteorologi perehtyi asiaan tarkemmin. Hirmumyrskyn silmästä käsin.
Artikkeli jatkuu videon jälkeen
Meteorologit odottivat kylmän rintaman ennen pitkää ottavan nyt kolmosluokan hirmumyrskyksi laantuneen Dorianin hoteisiinsa ja ohjaavan sen lopulta rannikkoa pitkin kohti pohjoista kylmempien vesien ylle, missä se menettää vähitellen voimansa.
Keskiviikon kuluessa hirmumyrsky sanoikin jäähyväiset Bahamalle ja saariryhmän 77 000 asukkaalle ja siirtyi Atlantille.
Juuri nyt Dorian sijaitsee Florian rannikon edustalla, missä yhdysvaltalaisten meteorologien mukaan puhaltaa Floridan rannikon suuntaisesti pohjoiseen ja jatkaa torstaina matkaansa kohti Georgiaa ja Etelä-Carolinaa.
Ilmastonmuutos sysää hirmumyrskyt liikkeelle
Yhdysvaltain liittovaltion sää- ja valtamerentutkimusorganisaatio NOAA ennustaa, että maata kohtaa tulevaisuudessa yhä useampi voimakas hirmumyrsky eli samantyyppinen kuin vuoden 2017 Harvey tai Irma.
Hirmumyrskyjen kokonaismäärä ei kasva, mutta yhä useampi niistä kehittyy nelos- tai viitosluokan myrskyksi, joissa tuulen nopeudet voivat olla yli 209 tai 250 kilometriä tunnissa.
Kehitys on ehkä jo käynnissä.
Siinä missä 1970-luvulla maailmassa koettiin kymmenen näin voimakasta hirmumyrskyä vuodessa, määrä kohosi vuosien 1990–2005 kuluessa 18:aan.
Ilmiö liittyy erottamattomasti meriveden lämpötilan nousuun – mikä taas aiheutuu ilmaston lämpenemisestä.
Lämmin merivesi hurjistaa hirmumyrskyn
Lämpö lisää haihtumista
Kun aurinko lämmittää merenpintaa, merestä höyrystyy vettä ilmaan.
Lämmin kostea ilma nousee ja sen tilalle imeytyy sivuilta uutta ilmaa. Sitä mukaa kuin yhä enemmän lämmintä ilmaa ja vesihöyryä nousee, kierteinen ilmavirtaus vahvistuu ja vesihöyry alkaa tiivistyä pilviksi.
Ilmastonmuutos kiihdyttää ilmiötä lämmittämällä merien pintavesiä ja ilmaa meren päällä, mikä lisää veden höyrystymistä.
Lämmin vesi ruokkii myrskyä
Kun lämmintä ilmaa ja vesihöyryä nousee merenpinnasta kylliksi, virtaus kehittyy myrskyksi.
Maapallon pyörimisliike panee pilvet pyörimään keskipisteensä ympäri.
Keskustaan syntyy myrskyn silmä eli tyyni alue. Mitä lämpimämpää merivesi on, sitä nopeampi kierto liike on. Lopulta se voi voimistua myrskyksi.
Lämpeneminen heikentää myrskyjarrua
Pyöriessään keskustansa ympäri pyörremyrsky imee meren pinnalta kosteaa ilmaa.
Jos vesi on viileää, kosteutta haihtuu vähemmän ja myrsky laantuu. Kun meret lämpenevät, jarrumekanismi heikkenee ja yhä useampi myrsky iskee rannikolle luokan 4 tai 5 hirmumyrskynä.
