Ihmisen elimistö on suunniteltu säätelemään lämpötilaa kylmässä ja lämpimässä niin, että sen lämpötila säilyy aina noin 37 asteessa.
Kuumat kesäpäivät ja helleaallot voivat kuitenkin laittaa elimistön lämpötilansäätelyn ylikierroksille. Liian korkea lämpötila merkitsee nimittäin lämpöhalvausta, joka pahimmassa tapauksessa voi johtaa elinten toimintohäiriöihin ja aivovammaan.
Onneksi voit itse auttaa elimistöäsi kestämään kuumuutta.
1. Nestettä, nestettä, nestettä
Elimistön tärkein ase lämpöhalvausta vastaan on hiki, sillä kun hiki haihtuu iholta, elimistö viilenee.
Korkeissa lämpötiloissa elimistö hikoilee paljon pitääkseen lämpötilan vakaana. Se tarkoittaa kuitenkin sitä, että elimistöstä haihtuu paljon nestettä, joka taas on elintärkeää soluille.
Nestetasapaino huolehtii siitä, että ravintoaineet kulkevat eri puolille elimistöä ja kuona-aineet poistuvat elimistöstä hien, virtsan ja ulosteen mukana.
Siksi erityisesti kesäkuumalla pitää muistaa juoda riittävästi.
Hypotalamus on elimistön termostaatti
Väliaivoissa sijaitseva hypotalamus säätelee elimistön lämpötilaa.
Eri puolelta elimistöä tulevat viestit kertovat hypotalamukselle lämpötilanvaihtelusta.
Jos lämpötila vaikka nousee yhden asteen, hypotalamuksesta lähtee viesti pikkuvaltimoihin, että niiden pitää laajentua. Silloin iho alkaa hieman punoittaa ja hieneritys lisääntyy. Kun hiki nousee ihon pinnalle, se haihtuu, jolloin elimistö viilenee.
2. Muista suola
Hikoilu ei haihduta ainoastaan nestettä, sillä hiessä on myös elektrolyyttejä eli erilaisia suoloja. Siksi kova hikoilu aiheuttaa myös suolan puutosta.
Elektrolyytit ovat varautuneita ioneja. Ne huolehtivat siitä, että hermosto toimii ja lihakset pystyvät supistumaan. Siksi ne ovat elintärkeitä toimintakyvylle. Jos ihminen hikoilee paljon, pitää huolehtia siitä, että muistaa syödä hieman lisää suolaa.
3. Hakeudu varjoon
Kun olet ulkona auringonpaisteessa ja Auringon infrapunasäteille alttiina, lämpövaikutus voimistuu.
Lämpövaikutus on voimakkainta silloin, kun pää on ilman suojaa. Aivot ovat nimittäin elimistössä kaikkein lämpöherkin alue. Siksi keskipäivän aurinko voi olla aivoille liikaa. Sen vuoksi keskellä päivää kannattaa hakeutua varjoisiin paikkoihin.
4. Löysät ja hengittävät vaatteet
Elimistön lämmönsäätelyä voi myös helpottaa pukeutumalla vaaleisiin, löysiin ja hengittäviin vaatteisiin.
Vaaleassa T-paidassa tai mekossa on korkea albedo. Toisin sanoen ne eivät ime auringon säteitä, vaan heijastavat ne pois. Albedolla tarkoitetaan kykyä heijastaa auringonvaloa. Termi juontuu kreikan kielen valkoista tarkoittavasta sanasta.
Jos vaaleat vaatteet ovat vielä löysät ja valmistetut puuvillasta tai pellavasta, ne edistävät hien haihtumista iholta.
5. Vain vähän fyysistä rasitusta
Fyysisen rasituksen aikana elimistön lämpötila nousee automaattisesti. Syynä on se, että lihakset eivät voi käyttää hyväksi kaikkea sitä energiaa, joka rasituksen aikana vapautuu. Siksi ylimääräinen energia muuttuu lämmöksi.
Helteellä fyysinen rasitus kannattaa pitää minimissä, sillä muuten elimistö lämpiää myös sisältäpäin.
Lämpöhalvaus voi lamauttaa elimet
Lämpöhalvauksessa elimistö ei saa haihdutettua lämpöä riittävästi, jolloin elimistön oma lämpötila nousee liian korkeaksi.
Ensimmäisiä lämpöhalvauksen oireita ovat huimaus, päänsärky ja pahoinvointi. Hikoilukin voi loppua, kun elimistö yrittää pitää kiinni kaikesta nesteestä.
Jos elimistön lämpötila nousee 41 asteeseen, alkavat neurologiset muutokset. Ne ilmenevät kramppeina ja tajuttomuutena.
Jos lämpötila nousee 42 asteeseen, elimistön solut alkavat hajota, mistä voi seurata aivovaurio, elinten toimintojen pysähtyminen ja lopulta kuolema.
Kannattaa siis huolehtia siitä, että lämpöhalvauksen riski on mahdollisimman pieni. Jos oireita ehtii tulla, pitää kiirehtiä varjoon ja nauttia vettä ja suolaa.
