Ensi silmäyksellä möykky vaikuttaa ruskealta kiveltä tai karvapallolta, mutta lähemmässä tarkastelussa piirtyy esiin yksityiskohtia.
"Se ei oikein ole tunnistettavissa ennen kuin näet pienet käpälät ja kynnet, pienen hännän ja sitten korvat", sanoo Yukonin hallinnon paleontologi Grant Zazula CBC:lle.
Zazula halusi tietää lisää karvaisesta eläimestä, koska se asetetaan pian näytteille museoon. Hän vei löydön eläinlääkäri Jess Heathille Whitehorsen kaupunkiin. Tämä teki pikku möykylle röntgentutkimuksen.
Luurakenne oli säilynyt
Jess Heath ei ollut läheskään varma siitä, että röntgensäteet paljastaisivat jotain erityistä, koska muumioituneiden muinaiseläinten luista voi ajan mittaan hävitä kalsiumia ja siksi ne näkyvät kuvissa vain heikosti.
Tällä kertaa oli kuitenkin toisin.
Kuvista eläinlääkäri näki erittäin hyvin säilyneen nuoren napasiiselin vankan luurakenteen. Oravien heimoon kuuluva napasiiseli oli ilmeisesti maannut käpertyneenä horrokseen, kun se kuoli. Kuolinsyytä röntgenkuvat eivät paljastaneet.
Katso tästä röntgenkuvat:
Muumioitunut napasiiseli oli elänyt alkuperäiskansan asuttamassa Tr’ondëk Hwëch’in -territoriossa. Napasiiselit ovat edelleen yleisiä Yukonissa.
Napasiiselit kaivavat maahan pesäkoloja ja viettävät horroksessa jopa kahdeksan kuukautta vuodesta selviytyäkseen ankarassa ilmastossa. Jääkaudelta on säilynyt monia maakoloja, ja napasiiselilöydöt eivät olekaan kovin epätavallisia. Paleontologi Grant Zazula kuitenkin korostaa, että kokonainen napasiiseli on harvinainen.
Zazulan mukaan napasiiselit ovat erityisen kiinnostavia tutkimuskohteita, koska toisin kuin esimerkiksi mammutit ne selviytyivät Yukonissa jääkauden yli.
"Eläimet, joita meillä on täällä nykyään, ovat oikeastaan aika sitkeitä, koska niiden on täytynyt selviytyä lukuisista muutoksista. Tämä on todella tärkeä oppitunti, kun pohditaan, miten ilmastonmuutos vastaisuudessa vaikuttaa näihin eläimiin", Zazula toteaa CBC:lle.