GABRIEL UGUETO
Tegning af Iktyosaurer

Paleontologit ratkaisivat kivettymäkertymän arvoituksen

Triaskauden merihirviöiden arvoituksellinen joukkohauta on askarruttanut tutkijoita kauan. Sille on nyt esitetty mahdollinen selitys.

Miksi ainakin 37 linja-auton kokoista triaskauden merimatelijaa kuoli samassa paikassa nykyisen Nevadan alueella 230 miljoonaa vuotta sitten?

Fossiililöytö on tuottanut päänvaivaa tutkijoille jo vuosikymmeniä, eikä arvoituksellista tonnien painoisten kalaliskojen kivettymäkertymää keskellä Nevadaa ole osattu selittää tyydyttävästi.

On arveltu esimerkiksi, että muinaiset meripedot kokivat joukkokuoleman leväkukintojen aiheuttaman myrkytyksen seurauksena. Tutkimuksessa, jonka tekemiseen osallistui muun muassa Smithsonian-instituutin Kansallinen luonnonhistorian museo, päädyttiin aivan toisenlaiseen selitykseen. Kivettymien kertyminen yhteen paikkaan johtui sen mukaan käyttäytymisestä, joka on ominaista myös eräille nykynisäkkäille.

Delfiinejä muistuttavat kalaliskot saalistivat merissä jo ennen dinosaurusten valtakautta. Osa kalaliskoista oli alle metrin pituisia, osa taas jopa yli 20-metrisiä. Kuvassa on kalaliskon kivettynyt leukaluu ja hammas.

© Natural History Museum of Utah / Mark Johnston

Sikiöitä ja poikasia

Nevadan luoteisosassa sijaitsevaan Berlin–Ichthyosaur State Park -nimiseen suojelu- ja retkeilyalueeseen kuuluva fossiilien löytöpaikka kartoitettiin kolmiulotteisesti.

Lisäksi kivettymien ympäristön kemialliset ominaisuudet analysoitiin. Tutkimuksessa ei paljastunut tekijöitä, jotka tukisivat oletusta leväkukintojen aiheuttamasta myrkytyksestä.

Paleontologit kiinnittivät huomiota siihen, että fossiilit kuuluivat enimmäkseen täysikasvuisille yksilöille. Löytöjen joukossa oli kuitenkin pieniä kalaliskojen luita ja hampaita. Läpimurto tehtiin, kun niitä tutkittiin mikrotietokonetomografiaksi (mikro-TT) kutsutulla röntgenkuvausmenetelmällä. Kävi ilmi, että pikku luut ja hampaat olivat peräisin kalaliskojen sikiöistä ja poikasista.

Kalaliskot vaelsivat

Löydöt osoittavat tutkijoiden mukaan kalaliskojen kokoontuneen lisääntymisalueelle, joka oli ilmeisesti suojaisa ja muutenkin turvallinen lahti. Ehkä nykyisen Nevadan luoteiskolkka veti muinaisia meripetoja puoleensa sukupolvesta toiseen jopa satojentuhansien vuosien ajan.

Maailman suurin eläin
© Shutterstock & Nicolai Aaroe

Lue myös:

Monet nykyiset valaslajit käyttäytyvät samalla tavalla kuin muinaiset kalaliskot. Esimerkiksi sinivalaat ja ryhävalaat tekevät pitkiä ruoka- ja lisääntymisvaelluksia.

"Käyttäytymisen on nyt todistettu juontuvan peräti 230 miljoonan vuoden takaa", toteaa tutkimukseen osallistunut merieläinten kehityksen asiantuntija Neil Kelley tiedotteessa.