Oliko Itämeri isompi ennen viime jääkautta?
Tutkijat ovat laatineet kartan, joka kuvaa Pohjolan rantaviivaa 130 000 vuotta sitten. Tuolloin vedenpinta oli nykyistä huomattavasti korkeammalla. Jos vesi joskus nousee yhtä paljon, Pohjolan pääkaupungit ovat pulassa.
Viime jääkautta edeltävänä aikana 130 000–115 000 vuotta sitten merenpinta oli kuusi metriä korkeammalla kuin nykyään.
Noin tuhannen vuoden ajan meri velloi ehkä jopa yhdeksän metriä nykyistä korkeammalla.
Pohjoismaissa rantaviiva kulki monin paikoin hyvin eri kohdassa kuin nyt.
Itse asiassa niin Helsingin ja Tukholman kuin Kööpenhaminan ja Oslonkin paikalla oli silloin merta.
Suomi ja suuri osa Skandinaviaa oli saarena, sillä nykyinen Suomenlahti oli tuolloin yhteydessä Vienanmereen.
Siperia oli paljon lämpimämpi
Merenpinnan nosti tuolloinkin ilmastonmuutos. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli kasvanut, ja maapallon kiertorata Auringon ympäri oli hieman toinen, mikä nosti Arktiksen lämpötilaa.
Tietokonemallien mukaan vuoden keskilämpötila Pohjoismaissa oli jopa neljä astetta korkeampi kuin nykyään.
Joissakin osissa Siperiaa vuoden ylin lämpötila oli 10 astetta ja Grönlannissa noin 5 astetta korkeampi kuin nykyisin.
Kun lämpö sulatti jäätiköitä, meriin virtasi yhä enemmän vettä.
Myös merivesi oli lämpimämpää, mikä sekin kohotti merenpintaa, sillä lämmin vesi vie enemmän tilaa kuin kylmä.
Pohjolan pääkaupungit olivat merenpohjaa
Helsinki, Tukholma, Kööpenhamina ja Oslo olisivat upoksissa, jos merenpinta olisi samalla tasolla kuin ennen jääkautta.
Kartassa harmaalla merkityt alueet olivat ennen jääkautta veden alla.
Merenpintaa nostatti kolme tekijää
Länsi-Antarktis: Antarktiksen sulaminen nosti meriä 3–5 metriä. Yhdessä vaiheessa vesi oli jopa 9 metriä ylempänä kuin nyt.
Grönlanti, Pohjois-Kanada ja muu Arktis: Arktiksen jääpeitteen sulamisen osuus 6 metrin kokonaisnoususta oli 2–5 metriä.
Aurinko: Lämpötilan nousu kasvatti veden tilavuutta ja nosti merenpintaa metrin.
