Merivuokko kloonaa itse itsensä
Merivuokko ei tarvitse kumppania eikä hedelmöitysapua, sillä se lisääntyy irrottamalla osan itsestään. Irronnut osa kiinnittyy pohjaan ja elää sen jälkeen täysin riippumattomana yksilönä.
Polyyppieläimet käyttävät hämähäkkirapua hyväkseen
Hämähäkkiravun kilpeen on tarttunut pieniä polyyppieläimiä, jotka käyttävät rapua kasvualustanaan. Kun polyyppieläimet ovat varttuneet tarpeeksi, ne irtoavat ravusta.
Voimakkaat leuat tekevät selvää merenpohjassa lojuvista kovista kuorista
Puolitoistametrinen sillikuningas on hain sukulainen. Sillä ei ole hain tavoin teräviä hampaita vaan sen aseena ovat voimakkaat leuat, joilla se murskaa simpukat, ravut ja merisiilit.
Vapaakiduskotilo nappaa tuntosarvillaan ravinnokseen sienieläimiä
Vapaakiduskotilon tuntosarvissa on aistinsoluja, kemoreseptoreja, joilla se havaitsee ympäristönsä kemiallisia muutoksia. Niiden avulla vapaakiduskotilo selvittää, mistä se löytää sienieläimiä.
Pitkät sakset nappaavat ohikulkijoita
Värikäs hummeri tarttuu saksillaan pieniin äyriäisiin ja raatoihin ja kiskoo ne sitten luolaansa. Pyrstönsä hummeri piilottaa vartalonsa alle. Hätätilanteessa se käyttää pyrstöä jousen tavoin ja pääsee siten karkuun.
Vesisuihku pelastaa osterin
Jos osteri joutuu vihollisen, esimerkiksi meritähden, ahdistelemaksi, se puristaa aukostaan vesisuihkuja. Yksi suihkaus voi kuljettaa osteria jopa viisi metriä. Toistamalla suihkauksia pieni osteri pääsee karkuun ahdistelijaltaan.
Silmäkoralli puuduttaa saaliinsa lamauttavalla myrkyllä
Silmäkoralli on peto, joka koostuu tuhansista polyypeista. Kun koralli saalistaa pieniä äyriäisiä, se ampuu pyyntilonkerollaan myrkyllisen poltinsiiman, jolla se lamauttaa saaliin niin, että se voi siirtää sen suuhunsa.
Silmä vaeltaa päälaelle kalan kasvun aikana
Jos elää koko ikänsä merenpohjassa, ei tarvitse pelätä alhaalta uhkaavia vihollisia. Siksi hietakampelan vasen silmä kulkeutuu kalan kasvun aikana päälaelle, josta se voi paremmin tarkkailla ylhäältä tulevia uhkia.