Magnus lundgren

Norjan jäisten vuonojen koralliriutta

Puolitoistametrisiä hain sukulaisia, värikkäitä kotiloita ja myrkyllä lamauttavia koralleja. Norjan rannikolla on yksi maailman suurimmista koralliriutoista. Siellä elää ainutlaatuinen ja värikäs eliöstö.

Merivuokko kloonaa itse itsensä

Merivuokko ei tarvitse kumppania eikä hedelmöitysapua, sillä se lisääntyy irrottamalla osan itsestään. Irronnut osa kiinnittyy pohjaan ja elää sen jälkeen täysin riippumattomana yksilönä.

Magnus Lundgren

Polyyppieläimet käyttävät hämähäkkirapua hyväkseen

Hämähäkkiravun kilpeen on tarttunut pieniä polyyppieläimiä, jotka käyttävät rapua kasvualustanaan. Kun polyyppieläimet ovat varttuneet tarpeeksi, ne irtoavat ravusta.

Magnus Lundgren

Voimakkaat leuat tekevät selvää merenpohjassa lojuvista kovista kuorista

Puolitoistametrinen sillikuningas on hain sukulainen. Sillä ei ole hain tavoin teräviä hampaita vaan sen aseena ovat voimakkaat leuat, joilla se murskaa simpukat, ravut ja merisiilit.

Magnus Lundgren

Vapaakiduskotilo nappaa tuntosarvillaan ravinnokseen sienieläimiä

Vapaakiduskotilon tuntosarvissa on aistinsoluja, kemoreseptoreja, joilla se havaitsee ympäristönsä kemiallisia muutoksia. Niiden avulla vapaakiduskotilo selvittää, mistä se löytää sienieläimiä.

Magnus Lundgren

Pitkät sakset nappaavat ohikulkijoita

Värikäs hummeri tarttuu saksillaan pieniin äyriäisiin ja raatoihin ja kiskoo ne sitten luolaansa. Pyrstönsä hummeri piilottaa vartalonsa alle. Hätätilanteessa se käyttää pyrstöä jousen tavoin ja pääsee siten karkuun.

Magnus Lundgren

Vesisuihku pelastaa osterin

Jos osteri joutuu vihollisen, esimerkiksi meritähden, ahdistelemaksi, se puristaa aukostaan vesisuihkuja. Yksi suihkaus voi kuljettaa osteria jopa viisi metriä. Toistamalla suihkauksia pieni osteri pääsee karkuun ahdistelijaltaan.

Magnus Lundgren

Silmäkoralli puuduttaa saaliinsa lamauttavalla myrkyllä

Silmäkoralli on peto, joka koostuu tuhansista polyypeista. Kun koralli saalistaa pieniä äyriäisiä, se ampuu pyyntilonkerollaan myrkyllisen poltinsiiman, jolla se lamauttaa saaliin niin, että se voi siirtää sen suuhunsa.

Magnus Lundgren

Silmä vaeltaa päälaelle kalan kasvun aikana

Jos elää koko ikänsä merenpohjassa, ei tarvitse pelätä alhaalta uhkaavia vihollisia. Siksi hietakampelan vasen silmä kulkeutuu kalan kasvun aikana päälaelle, josta se voi paremmin tarkkailla ylhäältä tulevia uhkia.

Magnus Lundgren