Oireet alkavat vasta 6–12 tunnin kuluttua kavalakärpässienen syömisestä. Lajista tekevät myrkyllisen muun muassa alfa-amanitiini ja falloidiini.
Alfa-amanitiini sitoutuu soluissa entsyymiin ja estää välttämättömän prosessin, jossa dna kääntyy lähetti-rna:ksi. Ilman lähetti-rna:ta solut eivät pysty tuottamaan proteiineja, millä on kohtalokkaat seuraukset.
Falloidiini ei ole yhtä haitallista, mutta se aiheuttaa kipua ja vakavan maha-suolikanavan tulehduksen, josta ensimmäiset myrkytysoireet johtuvat.
Ensiavuksi potilas saa yleensä aktiivihiiltä, jonka pintaan myrkyt kiinnittyvät sen sijaan, että ne imeytyisivät elimistöön. Kun aktiivihiiltä nautitaan ajoissa, kuolemanriski pienenee ja oireet voivat lievittyä.
Kavalakärpässienimyrkytykseen liittyvät maksa- ja munuaisvauriot syntyvät muutamassa päivässä. Pahimmassa tapauksessa potilaan voi pelastaa vain elinsiirto.
Tutkimusten mukaan muun muassa silymariini, jota on maarianohdakkeessa, ja penisilliini voivat estää myrkkyjä imeytymästä maksaan ja ehkäistä näin vaurioita.
Korvasienen myrkky on rakettien polttoainetta
Melkein yhtä tappava myrkkysieni on korvasieni, joka vahingoittaa elimistöä... rakettien polttoaineella!
Korvasienissä on gyromitriiniä, jonka mahahappo muuttaa monometyylihydratsiiniksi (MMH). Nasa on käyttänyt sitä Titan-rakettien polttoaineena.
Myrkky iskee keskushermostoon ja estää siellä välittäjäaine gamma-aminovoihapon (GABA) muodostumisen. Syntyy tajunnan häiriöitä, sekavuutta, hallitsemattomia liikkeitä, lihaskouristuksia ja vapinaa.
Lisäksi maha-suolikanava ärtyy, mistä seuraa ripulointia ja oksentelua.
Kun verensokeri laskee, verisoluja tuhoutuu ja hemoglobiinia vapautuu, munuaiset voivat vaurioitua ja kehittyy anemia. Joidenkin päivien kuluttua tuhoja voi esiintyä myös maksassa.
Tässäkin tapauksessa hoito perustuu aktiivihiileen, jotta elimistöstä saadaan pois mahdollisimman paljon myrkkyä. Lisäksi käytössä on pyridoksiini, joka turvaa GABA:n tuotantoa ja hillitsee hermosto-oireita.
Vakava korvasienimyrkytys tappaa 5–7 päivässä. Kotelosieniin kuuluvan lajin tunnistaa lyhyestä tukevasta jalasta, punertavanruskeasta väristä ja aivojen tapaan poimuttuneesta lakista.