Tieteellisen tutkimuksen perusvaatimuksiin kuuluu, että riippumattomat asiantuntijat saavat tarkastaa tulokset päätelmät. Toisten tutkijoiden on mahdollista havaita virheet ja vilppi ja varmistaa näin uuden tiedon luotettavuus.
Joskus – onneksi kuitenkin hyvin harvoin – tutkijat ovat niin pahasti hakoteillä, että laadunvarmistus pettää. Näin kävi yhdysvaltalaisen Oregonin yliopiston tutkimukselle.
Tutkijat tekivät vuonna 2020 Intiassa mullistavaksi luonnehditun löydön, joka esiteltiin asianmukaisesti Gondwana Research -nimisessä julkaisussa. Löydön valossa näytti siltä, että Intian niemimaan historia piti kirjoittaa uudelleen.
Löytö tulkittiin muinaisen eläimen fossiiliksi, mutta siinä onkin kyse mehiläispesästä, joka oli liimautunut kiveen.
Asian paljasti yhdysvaltalaisen Floridan yliopiston tutkimusryhmä edellä mainitussa lehdessä julkaisemassaan artikkelissa.
Ajoittajan aarre
Oregonin yliopiston tutkijat uskoivat löytäneensä kivettyneen Dickinsonia tenuis -eliön, joka muistutti muodoltaan kasvin lehteä. Dickinsonia-suvun lajit kuuluivat ensimmäisiin eläimiin.
Löytöpaikka oli Bhimbetkan arkeologinen alue, joka sijaitsee alle 50 kilometrin päässä Bhopalista ja joka tunnetaan kivikautisista kalliomaalauksistaan. Bhimbetkan kallioperän iän määrittämistä on vaikeuttanut se, että sieltä on löytynyt niukasti fossiileja.
Kun Dickinsonia tenuis -eliöksi tulkittu löytö tehtiin, geologinen ajoitus helpottui, sillä eläinsuku kehittyi ediacarakaudella 635–542 miljoonaa vuotta sitten. Tulkinnan puolesta puhui se, että löydöllä oli paljon yhteistä Australian eteläosista löydetyn Dickinsonia-kivettymän kanssa.
Intiassa tehtyä löytöä verrattiin vasemmalla näkyvään Dickinsonia costata -lajin fossiiliin. Oikeanpuoleisessa kuvassa on intialaismehiläisten pesä, josta löydössä oli tosiasiassa kyse.
Intia kuului muinoin Australian, Etelä-Amerikan, Afrikan ja Antarktiksen tavoin noin 550 miljoonaa vuotta sitten syntyneeseen jättiläismantereeseen, Gondwanaan. Siksi löytö sopi täydellisesti Intian niemimaan geologista historiaa kuvaavaan palapeliin.
Mätänevä mehiläispesä
Floridan yliopisto otti oletetun Dickinsonia-fossiilin lähempään tarkasteluun joulukuussa 2022.
Tutkijoita ihmetytti se, että kivettymä oli irtoamassa kalliosta ja osoitti fossiileille epätavallisen nopean hajoamisen merkkejä. He halusivat selvittää syyn tutkimalla löytöä tarkemmin.
Dickinsonia-fossiilin sijasta Bhimbetkasta oli löydetty mehiläispesän jäännökset. Alueella esiintyy suojaisien kallionkielekkeiden alla paljon isoja mehiläispesiä.
Löydöllä ei ollut mitään tekemistä fossiilistumisen kanssa, sillä tuhoutunut mehiläispesä oli vain kiinnittynyt tiukasti pohjastaan kallioon.
Niinpä Bhimbetkan kallioperän iästä ei voida olla vieläkään sataprosenttisen varmoja. Geologiset ajoitusmenetelmät ovat toki antaneet osviittaa kerrostumien muodostumisajankohdasta. Niin sanottuja johtofossiileja löydetään eri paikoista samanikäisistä kerrostumista.
Zirkonikiteiden radioaktiivista hajoamista analysoimalla on jo aiemmin saatu selville, että kallioperä voi juontua miljardin vuoden takaa.
Lisäksi kallioperä vastaa magneettisilta ominaisuuksiltaan tuolloista Maan magneettikenttää.