Miten pilvet voivat valaista yötaivasta?

Mitä ovat vaaleina hohtavat pilvet, joita kesällä ajoittain ilmestyy yötaivaalle?

Julkaistu 21.06.23

Kesäyössä vaaleana loistavia pilviä kutsutaan valaiseviksi yöpilviksi. Ne heijastavat Auringon valoa, vaikka Aurinko on jo horisontin alapuolella.

Heijastus on mahdollista siksi, että valaisevat yöpilvet ovat ilmakehässä ylimpänä – noin 75–90 kilometrin korkeudella – leijuvia pilviä.

Tavallisia pilviä esiintyy korkeintaan 15 kilometrin korkeudella.

Yöpilvet hohtavat pohjoisessa ja etelässä

Valaisevia yöpilviä voi parhaiten nähdä kesällä auringonlaskun jälkeisinä tunteina, kun Aurinko on 6–16 astetta horisontin alapuolella. Niitä esiintyy eteläisimmässä Suomessa toukokuusta alkaen, mutta muualla Suomessa valoisan yön vuoksi vasta heinä- ja elokuussa

Jos Aurinko on alle 6 tai yli 16 astetta horisontin alapuolella, taivas on joko liian valoisa tai liian tumma valaisevien yöpilvien näkymiseen.

Valaisevia yöpilviä nähdään yleensä napaseuduilla ja 45. pohjoiselle ja eteläiselle leveysasteelle asti. Niitä esiintyy esimerkiksi Pohjolassa ja suuressa osassa Alppien pohjoispuolista Eurooppaa.

Viime vuosina valaisevia yöpilviä on kuitenkin havaittu vielä lähempänä päiväntasaajaa.

1.

Valaisevat yöpilvet tunnettiin vain Arktiksesta ennen vuotta 1883, jolloin Krakataun tulivuori Indonesiassa purkautui. Seuraavina vuosina pilviä ilmestyi äkkiä myös etelämmäs, esimerkiksi Lontoon ylle. Tämän arveltiin johtuneen tulivuoren syöksemistä miljardeista tonneista pölyä ja kemikaaleja.

2.

Vaikka Krakataun purkauksen muut vaikutukset hävisivät, valaisevat yöpilvet jäivät. Vuonna 2007 Yhdysvallat laukaisi AIM-satelliitin tutkimaan niitä. Pilvet osoittautuivat koostuvan mikroskooppisista jääkiteistä, jotka tiivistyvät meteoreista jääneisiin pölyhiukkasiin mesosfäärissä noin 50–90 km Maan pinnan yläpuolella.

3.

Nykyteorian mukaan valaisevien yöpilvien yleistyminen 1800-luvun lopulla johtui kasvihuonekaasu metaanista, jonka pitoisuus kasvoi teollisen kehityksen myötä. Metaani hapettuu mm. vedeksi ilmakehässä, ja yhdessä rakettipolttoaineiden veden kanssa se muodostaa jääkiteitä komeettapölyyn, joka kasautuu pilviksi.