Missään muualla maailmassa vuoroveden vaihteluväli ei ole niin suuri kuin Fundynlahdessa, joka on Atlanttiin kuuluva merialue Kanadassa Nova Scotian niemimaan ja New Brunswickin provinssin välissä. Siellä luoteen eli laskuveden ja vuoksen eli nousuveden ääriarvojen välinen ero voi olla jopa 16,3 metriä.
Ennätyksellinen korkeusero syntyy kuitenkin vain kahdesti vuodessa: kevät- ja syyspäiväntasauksen aikaan. Tuolloin Maan päiväntasaaja ja siten Maan pyörimistaso asettuvat samaan linjaan Auringon ja Kuun kanssa. Vuoroveteen vaikuttavat Auringon ja Kuun painovoima sekä Maan pyöriminen. Kevät- ja syyspäiväntasauksen aikaan tekijät voimistavat toisiaan – etenkin, jos ajankohtaan osuu täysi- tai uusikuu.
Muulloin vuoroveden vaihtelu on Fundynlahdessa keskimäärin 15 metriä.
Vuono voimistaa vuoksea
Kanadassa sijaitseva Fundynlahti on syvä, 270 kilometriä pitkä vuono, jonka muoto voimistaa vuoroveden vaikutusta. Jos lahti olisi hieman pidempi tai lyhyempi, vuoroveden vaikutus olisi lievempi.
Atlantin ulapalla nousu- ja laskuveden välinen korkeusero on vain puoli metriä.
Fundynlahti on kiilamainen vuono, jossa nousuvedelle on aina vain vähemmän tilaa. Veden pinta nousee.
Vuonon pohjukassa vuorovesi saavuttaa huippukorkeutensa. Se on keskimäärin 15 metriä.
Maapalloa kiertää jatkuvasti kaksi vuorovesiaaltoa. Niiden taustalla on ennen kaikkea Kuun painovoima.
Koska kuuvuorokausi on 50 minuuttia pidempi kuin aurinkovuorokausi, samana päivänä esiintyy keskimäärin kaksi nousuvettä ja kaksi laskuvettä.
Avomerellä vuorovesipullistuma jää vain noin 50 senttiin. Korkeus kasvaa kuitenkin matalanmeren alueella samantapaisesti kuin tsunamissa. Hyökyaaltohan hidastuu, kohoaa ja voimistuu, kun ranta mataloituu.