Miksi dinosaurusten koko kasvoi?

Nykyiset isot maaeläimet ovat paljon pienempiä kuin suurimmat dinosaurukset. Miksi esimerkiksi norsuista ei tule kookkaampia?

© Shutterstock

Mittavimmat dinosaurukset kuuluivat sauropodeihin, jotka olivat pitkäkaulaisia kasvinsyöjäliskoja. Isoimmat lajit painoivat yli 50 tonnia ja olivat yli 30 metriä pitkiä mitattuna kuonosta hännänpäähän.

Suuret mitat mahdollisti muun muassa se, että ilmasto oli lämpimämpi ja ilman hiilidioksidipitoisuus oli yli neljä kertaa niin suuri kuin nykyään.

Rehevä kasvillisuus helpotti sauropodien ravinnonhankintaa ja tuki näin niiden kasvua. Pitkäkaulaisina niiden ei tarvinnut liikkua paljon paikaltaan, kun ne kurkottelivat syötävää puusta ja maasta.

Isot kasvinsyöjät, jotka olivat lihansyöjäliskojen saaliseläimiä, hyötyivät koostaan. Niitä oli vaikea kaataa, ja vahva häntä oli tehokas puolustusase. Lisäksi suuri massa auttoi sauropodeja pitämään yllä ruumiinlämpöään.

Ilmavat luut johtivat kasvu-uralle

Vaikka nykyiset maanisäkkäät eläisivät yhtä suotuisissa olosuhteissa, niistä tuskin tulisi koskaan sauropodien kaltaisia jättiläisiä.

Selitys löytyy matelijoiden ja nisäkkäiden peruseroista.

Nisäkkäät synnyttävät eläviä poikasia. Mitä isompi laji on, sitä harvemmin se lisääntyy ja sitä kauemmin tiineys kestää. Munivilla dinosauruksilla ei ollut näitä ongelmia.

Lisäksi dinosauruksilla oli ilmatäytteisiä luita niin kuin linnuilla. Ontot luut kestivät hyvin, mutta ne painoivat vähemmän kuin nisäkkäiden luuydintäytteiset luut.

Jos nisäkkäästä kasvaisi sauropodimainen jätti, se luhistuisi omasta painostaan.