Termiittien suoliston yksisoluiset asukkaat, protistit eli alkueliöt, ovat ratkaisevan tärkeitä ekosysteemille ja ilmastolle. Silti niistä ei tiedetään paljonkaan.
Tämän vuoden Nikon Small World in Motion -kilpailun voittajan Fabian Westonin videon pääosassa ovat juuri protistit. Ykköspalkinnon saaneessa videossa alkueliöt hajottavat termiittien syömää puuta ja muuta kasvimateriaalia. Kuvauspaikka on termiitin suoli.
Alkueläinten ja niiden isäntien symbioosi tuottaa ravintoa molemmille osapuolille, mutta yhteistyö hyödyttää myös muuta maailmaa. Termiittien ulosteen mukana puun ja muiden kasvien sisältämä hiili päätyy maahan sen sijaan, että se päätyisi hiilidioksidina ilmakehään. Maapallolla on jokaista ihmistä kohti 450 kiloa termiittejä, joten niiden merkitys luonnolle on melkoinen.
Jo videon kuvaaminen oli maininnan arvoinen ponnistus. Niin termiitit kuin alkueliötkin ovat hyvin herkkiä pienillekin muutoksille niiden elinympäristössä. Weston ratkaisi ongelman kehittämällä erityisliuoksen, jossa protistit viihtyivät sen hetken, kun hän kuvasi niitä.
VIDEO – Toinen sija: Syöpäsolut kasvavat koeputkessa
Kakkospalkinnon saaneen videon pääosassa on mikroskooppinen syöpäkasvain. Se koostuu syöpäsoluista ja sidekudoksen stroomasoluista, jotka Kalifornian yliopiston tutkijat onnistuivat yhdistämään keinotekoiseksi kasvaimeksi (kuvassa sinisellä).
Kasvain pantiin virtaavaan ravintoliuokseen. Näin jäljiteltiin verisuonen olosuhteita. Sitten kasvaimesta otettiin kuva viiden minuutin välein kymmenen päivän ajan.
VIDEO – Kolmas sija: Vesikirppu synnyttää
Kolmanneksi tulleen videon pääosassa on maailman yleisin vesikirppulaji, Daphnia pulex. Videolle on tallennettu sen synnytys. Dalpnia pulex -naaras kasvaa noin 5 millimetrin pituiseksi, elää 10–30 päivää ja synnyttää elinaikanaan 2–20 poikasta.
Vesikirppu lisääntyy partenogeneettisesti eli neitseellisesti. Munasolujen hedelmöitymiseen ei siis tarvita koiraan sukusoluja. Poikaset ovat emonsa klooneja.
VIDEO – Neljäs sija: Hermosolut tekevät äkkikäännöksen
Neljänneksi sijottui filmi, jossa seurataan hermosyiden kasvua keskushermostossa. Kuvauspaikka on kananpojan selkäytimen keskilinja.
Kaikilla kehittyneillä lajeilla, kuten linnuilla ja nisäkkäillä, on selkäytimen keskilinjassa erikoistuneita soluja, jotka ohjaaavat hermosyyt kasvamaan symmetrisesti ytimen molemmille puolille.
VIDEO – Viides sija: Loisia malariasääsken syljessä
Viidennnen palkinnon saaneessa filmissä nähdään malarialoisioita (punaisella) naarashyttysen kärsästä valuvassa syljessä. Videon ovat tehneet yhdysvaltalaisen Johns Hopkins -yliopiston tutkijat.
Sääsken syljessä on yli sataa eri proteiinia, joiden ansiosta uhrin veri pysyy juoksevana, kun sääski imee sitä. Tosin samalla syljen sisältämät taudinaiheuttajat, kuten malarialoisiot, pääsevät sujuvasti uhrin verenkiertoon.
VIDEO – Kunniamaininta: Mato tukahtuu ruokaansa
Harvasukasmato on saanut saaliikseen vesikirpun, mutta saaliin syöminen tuottaa ongelmia. Madon suu kuitenkin imee tarmokkaasti.
VIDEO – Erityismaininta: Karhukainen pullistelee
Videolla nähdään alle millimetrin kokoisen karhukaisen lihakset työn touhussa. Eri lihakset erottuvat erivärisinä.
VIDEO – Kunniamaininta: Sammal kasvaa
Videolle on ikuistettu kymmenen päivää sammalen elämästä. kasvu kymmenen päivän ajalta. Sinä aikana se kasvaa ja levittäytyy alustalleen.
VIDEO – Kunniamaininta: Kuhina rotan aivoissa
Videolla nähdään, miten rotan aivotursossa hermosolut kasvavat ja muodostavat yhteyksiä toisiinsa viiden päivän aikana.
VIDEO – Kunniamaininta: Dna:n kuolema ja jakautuminen
Videossa nähdään kaksi laboratoriossa kasvatettua ihmisen solua ja niiden dna. Oikeanpuoleinen jakautuu kahtia. Vasemmanpuoleinen surkastuu ja kuolee.
Kaikki finalistit ja edellisvuosien voittajat esitellään kilpailun verkkosivuilla.
