Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

© Wellcome images
Luonto

Mikromaailma: Pesujauhetta vai ötökän silmä?

Läheltä ehkä näkee tarkasti, mutta yksityiskohdat voivat hämärtää kokonaisuuden. Tuttukin kohde voi olla vaikea tunnistaa, kun sitä kuvataan tarpeeksi isolla suurennoksella. Osaatko sinä sanoa, mitä näissä elektronimikroskoopin kuvissa on?

Kirvat käyttävät ravinnokseen kasvien solunestettä. Monet kirvalajit ovat ainakin maanviljelijöiden ja puutarhanomistajien silmissä haittaeläimiä.

Kirvan silmät pullottavat päästä. Sillä on samanlaiset verkkosilmät kuin kärpäsellä, eli silmä koostuu tuhansista liikkumattomista ommatideista eli osasilmistä.

Kukin osasilmä havainnoi omaa pientä osaansa näkökentästä, ja näköaistimus on kaikkien osasilmien kokoaman informaation mosaiikki. Verkkosilmä on tehokas havaitsemaan nopeasti liikkuvan kohteen, kuten lähestyvän leppäkertun tai muun vihollisen.

Sen sijaan kirvan näkö ei ole kovinkaan tarkka ja sen on vaikeaa erottaa kaukana olevia kohteita toisistaan.

Ylhäällä vasemmalla näkyvä näppylä todennäköisesti auttaa kirvaa aistimaan polarisoitunutta valoa, jonka avulla kirva navigoi.

Yleensä kirva löytää perille suunnistamalla auringonvalon mukaan, mutta kun aurinko on pilvien takana, kirva määrittää suunnan sen mukaan, miten valoa heijastuu eri pinnoista. Valon polarisaatiosta hyönteiset osaavat päätellä auringon aseman ja laskea sen perusteella oikean suunnan määränpäähänsä.

TARJOUS SINULLE: Tutustu mikroskooppiseen maailmaan

Sinulla on 5 miljoonaa ihohuokosta, kärpäsellä on 4 000 linssiä joka silmässä ja näyttö, jota tuijotat, koostuu yli 3 miljoonasta pienestä punaisesta, vihreästä ja sinisestä lampusta. Kun tilaat Tieteen Kuvalehden, saat wifi-mikroskoopin, jolla näet ne kaikki.

Mutta pidä kiirettä, sillä mikroskoopit loppuvat pian!

© Shutterstock

Elektronisuihku näkee

Elektronimikroskooppi käyttää näkyvän valon sijaan elektronisuihkua, jonka aallonpituus on paljon lyhyempi kuin valon. Siksi se erottaa pienemmät yksityiskohdat kuin valomikroskooppi. Suurennos voi olla monimiljoonakertainen.

Läpäisyelektronimikroskoopissa (TEM) elektronisuihku kulkee näytteen läpi ja kuva muodostuu näytteen läpi kulkeneista elektroneista. Pyyhkäisyelektronimikroskoopissa (SEM) puolestaan kuva muodostetaan näytteen pinnasta siroavien elektronien avulla.

Lue myös:

Klima
Ilmastonmuutos

Kansanedustajat hermostuivat Tieteen Kuvalehden kannesta

3 minuuttia
Luonto

TESTAA ITSESI: Mitä kuvissa on?

3 minuuttia
Vulkaner
Tulivuoret

Tulivuoren kaasu syövyttää silmät ja lamauttaa sydämen

1 minuuttia

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota