"Tämä tutkimus todistaa pitävästi, että lonsdaleiittia on olemassa", toteaa professori Dougal McCulloch australialaisesta RMIT-yliopistosta.
1 000 kertaa niin suuri löytö kuin aiemmat
Lonsdaleiittiin ei törmätty suinkaan ensimmäistä kertaa. Erikoisista timanteista on tehty aiemminkin luotettavina pidettäviä havaintoja.
Jo 1960-luvulla Intiassa ja Yhdysvalloissa kiinnitettiin meteoriittianalyyseissä huomiota erikoisiin timantteihin. Koska ne olivat mitoiltaan vain muutamia nanometrejä, niistä oli vaikea sanoa, olivatko ne todella kuusikulmaisia.
Siksi uudessa tutkimuksessa analysoitiin 18 eri meteoriittia, joista 17 on löydetty Afrikasta ja yksi Australiasta.
Näytteitä tutkittiin elektronimikroskoopilla, jossa näkyvän valon korvaa elektronisuihku. Tutkimusväline lunasti odotukset.
Neljästä näytteestä löydettiin kuusikulmaisia timantteja, jotka kuuluivat kooltaan mikrometriluokkaan. Siten ne olivat 1 000 kertaa niin suuria kuin aiemmin havaitut lonsdaleiittitimantit. Mikrometri on millimetrin tuhannesosa, joten timantit eivät olleet edes hiuksen paksuisia.
Kosminen kolari johti kiteiden syntymiseen
Tutkijat analysoivat tarkemmin harvinaisia ureiliitti-tyypin meteoriitteja, jotka kätkivät sisäänsä timantteja.
Kemiallinen koostumus paljasti, että meteoriitit olivat todennäköisesti peräisin kääpiöplaneetan vaipasta.
Mikroskooppitutkimukset osoittivat lisäksi, että timantit olivat muodostuneet, kun grafiitti oli reagoinut metaani-, happi- ja rikkinesteen kanssa. Sitä syntyi ilmeisesti, kun asteroidi törmäsi kääpiöplaneettaan ja irronneet kappaleet lensivät avaruuteen.
Laskelmien mukaan kuusikulmaiset timantit voivat olla jopa 60 kertaa niin kovia kuin maapallolla esiintyvät timantit. Asiasta saadaan varmuus vain puristuskokeella.
Jos kovuusarvio pitää paikkansa, timanteille olisi helppo keksiä käyttökohteita esimerkiksi teollisuudessa siinä tapauksessa, että niitä pystyttäisiin tuottamaan keinotekoisesti niin kuin tavallisia tekotimantteja.