22-vuotias aikoo kerätä muovin merestä
Alankomaalainen Boyan Slat keksi jo 17-vuotiaana, että hän haluaa puhdistaa meret muovista. Nyt hän on toteuttamassa ideaansa The Ocean Cleanup -hankkeella. Miten? Merelle perustetaan jättimäisiä sulkujärjestelmiä ja keräysasemia.
Vuonna 2050 meressä on enemmän muovia kuin kaloja, arvioi Maailman talousfoorumi -säätiö.
Sitä Boyan Slat ei aio sallia.
Alankomaalainen yrittäjä ja hänen 35 henkeä työllistävä The Ocean Cleanup -rahastonsa on viimeistelemässä keksintöä, jolla voidaan kerätä meristä valtavia määriä muovia lähes automaattisesti.
The Ocean Cleanup käyttää merivirtoja hyväksi
Keksinnön idea on yksinkertainen: sen sijaan, että muovia kerättäisiin laivoilla ja verkoilla merestä, suuret pyörteiset merivirrat tekevät työn ihmisen puolesta ja keräävät muovin jopa 100 kilometriä pitkillä meressä kelluvilla suluilla. Sitten merivirrat työntävät jätteen edelleen kokoamisasemille.
Animaatio: Tutustu sulkuihin ja kokoamisasemaan lintuperspektiivistä.
Kokoamisasemalla kuljetushihna siirtää isoimmat muovinpalaset vedestä aseman jopa 3 000 kuutiometrin suuruiseen säiliöön, ja pienemmät kappaleet imetään merestä lietepumppua muistuttavalla laitteella. Kokoamisasemalla on myös silppuri, joka jauhaa isoimmat muovinkappaleet pienemmeksi, ja koko järjestelmä toimii aurinkokennojen energialla.
Tuuli ja aallot vastuksina
Kelluvat sulut ulottuvat pinnalta vain kolmen metrin syvyyteen, koska sillä alueella muovia on meressä eniten. Sulut koostuvat läpäisemättömästä materiaalista eivätkä verkosta, minkä ansiosta ne eivät ole vaarallisia kaloille ja muille merieliöille, jotka eivät jää sulkumateriaaliin kiinni vaan voivat uida sulkujen ali. Koko järjestelmä ankkuroidaan kiinni merenpohjaan.
Sulut ovat 30 asteen kulmassa kokoamisasemaan nähden, jotta merivirrat kuljettavat niiden väliin mahdollisimman paljon muovijätettä.
Ankkurointi on hankkeen akilleenkantapää, sillä meri tarjoaa voimakkaan vastuksen. On todella vaikeaa kehittää järjestelmä, joka kestää aallot ja myrskyt irtoamatta pohjasta ja hajoamatta nopeasti. Järjestelmän pitää silti olla riittävän joustava seuraamaan merenpinnan nousuja ja laskuja niin, ettei muovi pääse livahtamaan sulkujen päältä.
The Ocean Cleanup -tiimi on hakenut ideoita offshore-tekniikasta, ja nyt se arvelee löytäneensä ratkaisun, joka on kyllin tukeva pitämään suluista kiinni, vaikka se ankkuroitaisiin jopa 2 500 metrin syvyyteen. Nyt materiaalin kykyä myötäillä meren liikkeitä testataan nyt jättimäisissä koealtaissa.
Tällä hetkellä The Ocean Cleanup -tiimin jäsenet arvioivat laitteistonsa kestävän 95 prosenttia merillä esiintyvistä sääoloista.
Testit alankomaalaisessa koealtaissa näyttävät, onko The Ocean Cleanup oikeilla jäljillä sulkujen materiaalinvalinnassa.
The Ocean Cleanup vesille vuonna 2020
Tänä kesänä The Ocean Cleanup testaa 100 metriä pitkää versiota muovinkeräimestään Alankomaiden rannikolla. Jos koe sujuu hyvin, vuoden 2017 alussa Japanin rannikolle viritellään kaksi kilometriä pitkä kelluva sulusto.
”Testaamme nyt järjestelmää selvittääksemme, mikä ei toimi,” Boyan Slat selittää.
Jos suunnitelmat pitävät kutinsa, vuonna 2020 tavoitteena on perustaa Kalifornian ja Havaijin välille 100 kilometriä pitkä sulkujärjestelmä. Se voi poistaa arviolta 42 prosenttia kaikesta Tyynenmeren pohjoisosan jätepyörteen muovista kymmenessä vuodessa. Kustannukset jäävät kuitenkin kolmeen prosenttiin siitä, mitä ne tavanomaisilla muovinkeräysmenetelmillä olisivat.
FAKTA: MERTEN MUOVIJÄTE
? MITEN PALJON? Science-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan meriin joutuu joka vuosi keskimäärin 8 miljoonaa tonnia muovia. Määrä vastaa sitä, että maailman merien rannikoilla olisi 5 muovikassia jokaisella 30 sentin matkalla. Tai sitä, että ohi kulkisi täysi roska-auto vuoden jokaisena minuuttina. Eikä tulevaisuus näytä yhtään valoisammalta: vuonna 2025 meriin arvioidaan pääsevän 17,5 miljoonaa tonnia muovia.
Kuka roskaa eniten? Mitä tummemmalla värillä maa on merkitty, sitä enemmän siellä on muovijätettä, joka saattaa helposti joutua mereen [University of Santa Barbara].
? MISTÄ MUOVIJÄTE TULEE? 80 prosenttia muovijätteestä tulee maalta. Suurimmat syypäät ovat kaatopaikat, teollisuus, likavedet ja turistit, jotka heittävät roskansa mereen ja rannoille. Loput 20 prosenttia on peräisin merenkulusta, offshore-teollisuudesta ja kalastuksesta.
? MITÄ MUOVIJÄTTEELLE TAPAHTUU? Tuuli ja virtaukset kuljettavat muovin valtameriin, joissa se ajautuu merivirtojen keskellä oleviin jätepyörteisiin.
Viisi suurta merivirtaa Atlantilla, Tyynellämerellä ja Intian valtamerellä keräävät suurimman osan muovijätteestä jätepyörteisiin [Wikimedia Commons].
Merellä Auringon ultraviolettisäteily, tuuli ja aallot hajottavat muovin pieniksi hiukkasiksi, joiden koko on 1–5 milliä. Muovin kemiallinen koostumus muuttuu sitä mukaa kuin sen lisäaineet liukenevat meriveteen.
Mikromuovisoppa kerääntyy jätepyörteiden ympärille. Sitä kutsutaan muovisaareksi, vaikka muovi onkin niin pieniä palasina, että sitä ei voi silmin erottaa. Suurin osa muovista on vedenpinnan alla. Merialueiden, joilla on runsaasti hajonnutta muovia, pinta-ala on yhtä suuri kuin Afrikan.
? ONKO MUOVIJÄTE VAARALLISTA? Mikromuovia ja sen pinnalle tarttuneita ympäristömyrkkyjä kertyy merten eliöstöön ja sitä kautta eteenpäin ravintoketjussa. Muovien pehmennysaineet, öljyjäämät ja palamisenestoaineet päätyvät lopulta isoihin kaloihin ja sitä kautta myös ihmisten vatsaan. Ihmisistä ei vielä ole löydetty merten muovijätteestä peräisin olevia myrkkyjä, mutta jos niin käy, aineet aiheuttavat syöpää, epämuodostumia ja hedelmättömyyttä.