Mantereiden niissä osissa, joissa vuotuinen sademäärä on pieni, on olemassa vesi-altaita, joiden suolapitoisuus on suurempi kuin valtamerien. Esimerkiksi Atlantin vesi sisältää noin 3,2 prosenttia suolaa, kun taas suolajärvissä suolan osuus voi olla yli kymmenkertainen. Muun muassa Isossa Suolajärvessä Yhdysvalloissa suolapitoisuus on 28 prosenttia ja Kuolleessa meressä, joka nimestään huolimatta on järvi, on suolaa 33 prosenttia. Toisin sanoen litra Kuolleen meren vettä sisältää 330 grammaa suolaa. Jotta tällainen suolainen vesiallas voisi syntyä, maastossa on oltava painanne, jonne ympäristöstä valuva vesi kuljettaa mineraaleja tai jossa maa- ja kallioperästä liukenee mineraaleja veteen.
Lisäksi ilmaston on oltava niin kuiva, että altaasta haihtuva vesimäärä ylittää pitkällä aikavälillä sademäärän. Suolapitoisuus voi kasvaa niin suureksi, että suola alkaa kiteytyä. Esimerkiksi Kuolleen meren vedestä pilkistää esiin veistoksellisia valkoisia patsaita, jotka koostuvat suolakiteistä. On selvää, että näin suolainen vesi ei kelpaa juotavaksi edes hätätapauksessa.