Kolmannes maailman merien kalakannoista on liikakalastettuja, ja merieläinten luonnolliset elinympäristöt ovat suurelta osin tuhoutuneet. Meristä tulee jatkuvasti lämpimämpiä, happamampia, hapettomampia ja saastuneempia.
Mutta vaikka siltä kenties kuulostaakin, peli ei suinkaan ole vielä pelattu.
Nature-tiedelehdessä julkaistu tutkimus osoittaa, että meret ja niiden eläimistö ovat yllättävän kestäviä ja että pelastustoimilla on ollut vaikutusta.
Tutkimuksen johtopäätös on, että maailman merien tila voitaisiin palauttaa ennalleen vuoteen 2050 mennessä.
Sadoittain toivoa herättäviä merkkejä
"Meillä on pieni aikaikkuna, jonka aikana on mahdollista tervehdyttää valtameret lastenlastemme sukupolvea varten, ja meillä on jo tiede ja välineet, joilla se onnistuu", sanoo toinen tutkimuksen johtajista, meribiologian professori Carlos Duarte.
Duarte kävi läpi alalla toteutetut tutkimukset yhdessä kymmentä eri maata edustavien tutkijoiden kanssa tavoitteenaan saada kuva merien nykytilasta. Tutkijaryhmä löysi sadoittain "toivoa herättäviä merkkejä".
Tutkijat tuovat esiin muun muassa sen, että kaupallisen kalastuksen aiheuttama paine on laskussa. Kestävällä pohjalla olevien kalakantojen osuus oli vuonna 2000 vain 60 prosenttia, mutta vuoteen 2012 mennessä se oli kasvanut 68 prosenttiin.
Samaan aikaan uhanalaisten merieläinten osuus pieneni, sillä vuonna 2000 jopa 18 prosenttia meressä elävistä lajeista oli uhan alla, mutta vuonna 2019 osuus oli pudonnut 11,4 prosenttiin.
Lisäksi voidaan sanoa, että merinisäkäslajeista noin puolen populaatiot ovat kasvussa. Esimerkiksi Antarktiksen ja Australian välillä vaeltavan ryhävalaan kanta on kasvanut jo lähes 40 000 yksilöön, kun niitä vuonna 1968 oli vain muutama sata.
Suojelu ja sääntely toimivat – ja maksavat itsensä takaisin
Vuonna 2000 alle yksi prosentti maailman meristä oli suojeltu – nykyään luku on miltei kahdeksan prosenttia, ja tutkijoiden mukaan juuri tällaisilla toimilla on ollut suuri vaikutus.
Jos ihmiset lopettavat merieläinten tappamisen, eläimistö toipuu, sillä se on yllättävänkin sitkeää laatua.
Ratkaisu on siis yksinkertainen. Meidän on toimittava nyt ja tehtävä vielä paljon lisää niitä toimia, jotka ovat tehonneet hyvin viime vuosikymmeninä: säädeltävä kalastusta, suojeltava uhanalaisia lajeja, rajoitettava merten saastumista, laajennettava tärkeiden meriympäristöjen suojelua ja – mikä tärkeintä – pidettävä ilmaston lämpeneminen kurissa.
Nämä toimet maksavat noin 10–20 miljardia dollaria vuodessa, mutta tutkijoiden mukaan investoinnit maksavat itsensä kymmenkertaisesti takaisin.
Meriympäristöjen tulevaisuuden takaaminen varmistaa nimittäin samalla elannon miljardeille ihmisille.