Koska koralliriutat tarjoavat elinympäristön suurelle määrälle erilaisia lajeja, unohtuu helposti, että korallit ovat itsekin eläimiä. Kerran vuodessa, kun veden lämpötila on juuri oikea, ne päästävät sukupuolisoluja melkoisena sekamelskana. Hedelmöityneistä munasoluista tulee toukkia, jotka kehittyvät polyypeiksi.
Korallit reagoivat voimakkaasti lämpötilanmuutoksiin. Meriveden ei tarvitse lämmetä kuin asteen verran, niin korallit alkavat vaalentua eli haalistua. Siinä vaiheessa koralli kärsii ja menettää lisääntymiskykynsä.
Harvinaisen korkea meriveden lämpötila aiheutti valtavan vaalenemisongelman vuosina 2016, 2017 ja 2020. Se koski kahta kolmasosaa Australian koralliesiintymistä.
Iso Valliriutta koostuu 2 900 erillisestä korallimuodostumasta, joita on 2 300 kilometrin matkalla Australian koillisrannikolla. Iso Valliriutta lisättiin vuonna 1981 Unescon maailmanperintöluetteloon sillä perusteella, että se on suurin ja näyttävin laatuaan.
Tuoreen tutkimuksen mukaan 98 prosenttia riutasta on kärsinyt vaalenemisesta vuoden 1998 jälkeen.
Meribiologit pitävät huomattavan hurjaa lisääntymistapahtumaa hauraan ekosysteemin toivon kipinänä.