Mikä Golfvirta on?
Golfvirta on maailman voimakkain merivirta, joka vedenalaisen tavarajunan tapaan kulkee Atlantin poikki jopa yhdeksän kilometrin tuntinopeudella.
Golfvirta kuljettaa 250 kuutiokilometriä lämmintä merivettä Meksikonlahdelta aina Jäämerelle saakka.
Lämpimän veden haihtuminen leudontaa Luoteis-Euroopan talvia. Ilman Golfvirtaa näin pohjoisessa olisi kylmempää.
Golfvirran päätepiste on Grönlannin itärannikko. Siellä vesi kylmenee ja vajoaa pohjaan.
Ikään kuin valtavan putouksen jälkeen vesi lähtee syvällä kohti etelää toisena, kylmänä, merivirtana.
VIDEO: Näin Golfvirta etenee
Nasa on havainnollistanut Golfvirran ja muiden pintamerivirtojen reittejä valtamerissä.
Golfvirta on kuitenkin alkanut ilmaston lämpenemisen seurauksena jarrutella.
Tiedelehti Naturen vuonna 2018 julkaiseman artikkelin mukaan Grönlannin mannerjäätikön sulaminen on hidastanut Golfvirtaa niin, että se ei ole ollut näin heikko 1 600 vuoteen.
Tutkijat pitävät mahdollisena, että merivirta heikkenee jopa 50 prosenttia vuoteen 2100 mennessä. Jos näin tapahtuu, Golfvirta voi pahimmassa tapauksessa pysähtyä. Silloin Pohjois-Eurooppa viilenee.
Golfvirta lämmittää Euroopan pohjoisosia
Golfvirta kuuluu kaikkien valtamerien yhteiseen virtausjärjestelmään, josta käytetään nimitystä termohaliinikierto. Puhutaan myös Atlantin meridionaalisesta kääntymiskierroksesta (AMOC).
AMOC-kuljetushihna huolehtii muun muassa siitä, että lämmintä vettä ja ilmaa siirtyy Yhdysvaltojen koillisosista Luoteis-Eurooppaan.
Valtamerien termohaliinikierto kuljettaa lämmintä (punainen) ja kylmää (sininen) vettä merivirtoina. Niistä voimakkaimmassa, Golfvirrassa, Meksikonlahden lämmin pintavesi kulkeutuu Pohjois-Eurooppaan.
Golfvirran lämpö on peräisin etenkin päiväntasaajan pohjoispuolella sijaitsevalta Meksikonlahdelta. Sieltä virta lähtee Yhdysvaltojen itärannikkoa pitkin pohjoiseen.
Newfoundlandin edustalla Golfvirta kohtaa kylmän Labradorinvirran, joka pakottaa sen kääntymään pois rannikolta ja liittymään Pohjois-Atlantin virtaan. Näin Golfvirta jatkaa Eurooppaan ja Grönlantiin.
Golfvirta luovuttaa matkalla lämpöä ilmaan. Sen ansiosta Luoteis-Euroopassa on leudompaa kuin muualla yhtä pohjoisessa.
Esimerkiksi Tanska sijaitsee samoilla leveysasteilla kuin Hudsoninlahden eteläosa Kanadassa. Lahden ympäristössä ilmasto on subarktinen ja siten paljon kylmempi.
Näin Golfvirta vaikuttaa
Golfvirta on subtrooppinen merivirta, joka muun muassa pitää yllä pasaatituulia. Virran aikaansaava vesi on lähtöisin Pohjois-Afrikan länsirannikolta.
Virta käy kääntymässä lämpimällä Meksikonlahdella ja kiertyy Yhdysvaltojen itärannikolle. Sieltä se suuntaa merelle ja jatkuu Pohjois-Atlantin virtana.
Pohjois-Euroopassa meri ja ilma lämpenevät Golfvirran ansiosta. Grönlannin itäpuolella vesi viilenee, vajoaa pohjaan ja alkaa virrata kohti etelää suurena kylmänä merivirtana.
Grönlannin pumppu jäähdyttää
Jäämeressä Grönlannin itäpuolella Golfvirran vesi viilenee. Koska kylmä vesi on lämmintä raskaampaa, se vajoaa pohjaan Grönlannin rannikolla ja alkaa virrata kohti päiväntasaajaa.
Tätä tapahtumasarjaa kutsutaan Grönlannin pumpuksi ja valtamerien kylmäksi sydämeksi. Sillä on tärkeä osa merivirtojen muodostaman järjestelmän ja siten myös Golfvirran säilymisessä.
Tiedelehti Naturessa julkaistun tutkimuksen mukaan kuitenkin juuri kyseinen mekanismi näyttää aiheuttavan Golfvirralle ongelmia.
Yhdysvaltalainen keksijä, poliitikko ja USA:n perustaja Benjamin Franklin julkaisi ensimmäisenä kartan Golfvirrasta vuonna 1769.
Golfvirran kohtalokas pysähtyminen
Grönlannin pumppu ei enää siirrä kylmää vettä entisellä nopeudella. Asia paljastui tutkimuksessa, jossa analysoitiin syvänmeren pohjaliejua.
Karkearakeinen lieju on nopean ja hienojakoinen lieju hitaan merivirran merkki. Kartoituksen mukaan Golfvirta on hidastunut noin 15–20 prosenttia vuoden 1850 jälkeen.
Pääsyynä pidetään ilmaston lämpenemisen kiihdyttämää Grönlannin mannerjäätikön sulamista.
Sulamisvesi on makeaa, ja se laimentaa Golfvirran suolaista vettä ja keventää kylmää vettä niin, ettei se vajoa entiseen tapaan syvälle vaan jää meren pintakerrokseen.
Kylmän meriveden vajoaminen toimii voimakkaana pumppuna. Se pitää liikkeessä ne suuret merivirrat, jotka kuljettavat pinnassa lämmintä vettä pohjoiseen ja syvällä kylmää vettä etelään.
Kun maapallon keskilämpötila nousee, mannerjäätikkö hupenee nopeammin. Aiempaa suurempi määrä makeaa, kevyttä sulamisvettä heikentää pumpun tehoa ja uhkaa pysäyttää merivirtojen, kuten Golfvirran, kiertoliikkeen.
”Nykyiset ilmastomallit eivät ennusta Golfvirran pysähtymistä. On ongelmallista, ettei tiedetä varmasti, pysähtyykö se. Riski on arvioitu suhteellisen pieneksi, mutta pysähtymisellä olisi vakavat seuraukset”, totesi David Thornalley Lontoon University Collegesta The Guardian-lehdelle vuonna 2018.
Jos Golfvirta pysähtyy, Fennoskandian pohjoisosien ja Islannin talvet kylmenevät jopa 12 astetta.
Skandinavian eteläosissa, Irlannissa ja Skotlannissa olisi talvisin viidestä kymmeneen astetta kylmempää.
Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Jos Pohjolan lämmitys sattuisi väsähtämään, ilmastomallien mukaan täällä olisi hyvät mahdollisuudet päästä nauttimaan selvästi aurinkoisemmista kesistä, koska sademäärät voivat pienetä huomattavasti.