Meri

Meri – merien pinnan alla

Meri on yksi maapallon viimeisistä arvoituksista

Meret kattavat 71 prosenttia maapallon pinta-alasta ja 97 prosenttia maapallolla olevasta vedestä. Meri onkin planeettamme suurin elävien organismien ekosysteemi. Merien syvyyksissä piilee kuitenkin vielä monia kysymyksiä vailla vastauksia. Meristä on tähän päivään mennessä kartoitettu ja tutkittu vain noin 20 prosenttia. Mannerlaattojen jatkuvan liikkeen vuoksi myös meri muuttuu jatkuvasti. Nämä valtavat voimat saavat aikaan esimerkiksi tsunameja ja maanalaisia tulivuorenpurkauksia. Ihmisen toiminta vaikuttaa meriveden laatuun ja merieläinten elinolosuhteisiin. Siksi tiede pyrkii löytämään ratkaisuja, jotka varmistavat, että meret säilyvät tulevaisuudessakin. Sukella artikkeliarkistoomme ja tutki merien syvimpiäkin sopukoita.

Miksi meri on sininen?

Yleisesti uskotaan, että meriveden sininen väri on heijastuma sinisestä taivaasta, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Meren sininen väri liittyy nimittäin auringon säteisiin.

Merivesi toimii valosuodattimena, joka imee itseensä auringon säteet. Säteet sisältävät laajan värivalikoiman punaista, oranssia, keltaista, vihreää, sinistä ja violettia.

Vain sininen väri jatkaa matkaa jopa kilometrin syvyyteen ennen veteen imeytymistään. Niin syvällä on täysin pimeää, sillä mikään valo ei voi tunkeutua sinne.

Värit voivat vaihdella suuresti merialueesta ja maanosasta riippuen. Esimerkiksi Atlantin valtameri on usein vihertävämpi kuin Välimeri, mikä johtuu sen suuresta levä- ja planktonpitoisuudesta.

Mikä on merien syvin kohta?

Merien syvin kohta on Mariaanien hauta, joka sijaitsee Aasian ja Australian välissä. Sen nimi on peräisin sitä ympäröiviltä Mariaanien saarilta.

Mariaanien hauta löydettiin vuonna 1875 ensimmäisen Challenger-tutkimusmatkan aikana. Lyijyllä painotetun köyden avulla syvyydeksi mitattiin 8 184 metriä. Nykyään syvin mitattu kohta on 11 034 metriä.

Pohjan salaisuuksien selvittämiseksi on tehty monia miehitettyjä tutkimusretkiä. Nykyinen ennätys tehtiin vuonna 2019, kun yhdysvaltalainen tutkija Victor Vescovo saavutti 10 927 metrin syvyyden.

Meri – sininen meri ja kalaparvia

© Shutterstock

Miksi merivesi on suolaista?

Meriveden suolaisuus johtuu maankuoren eroosiosta. Miljoonien vuosien ajan sade ja sulamisvedet ovat hajottaneet maan pintaa ja kuljettaneet suolaa jokiin, jotka lopulta laskevat meriin.

Merivesi sisältää noin sataa erilaista epäorgaanista ainetta, mutta suurin osa on natriumia ja kloridia, joiden yhdistelmä tunnetaan paremmin ruokasuolana.

Meriveden keskimääräinen suolapitoisuus on 3,5 prosenttia, ja se on pysynyt samana vuosikymmenten ajan. Tämä johtuu siitä, että merivedestä häviää vuodessa suunnilleen sama määrä suolaa kuin mitä siihen tulee lisää.

Suolaa katoaa merivedestä voimakkaiden tuulten avulla, jotka puhaltavat suolaisen veden takaisin maalle. Lisäksi eräät lajit, kuten simpukat ja äyriäiset, käyttävät suolaa kovan kuorensa muodostamiseen. Laavan tunkeutuessa merenpohjaan se käynnistää kemiallisen prosessin, jossa suola poistuu vedestä.

Meri – suolaa Kuolleestamerestä

© Shutterstock
Sivu 1 / 3