Kirona kort flytning 3D

Ruotsalaiskaupunkia siirretään kolme kilometriä

Ruotsin pohjoisimman kunnan keskustaajama lepää pettävällä pohjalla kaivostoiminnan takia. Siksi se siirretään seuraavien vuosikymmenten aikana kolme kilometriä idemmäksi. Mittavaa muuttohanketta on valmisteltu kauan ja hartaasti.

Ruotsin pohjoisimman kunnan keskustaajama lepää pettävällä pohjalla kaivostoiminnan takia. Siksi se siirretään seuraavien vuosikymmenten aikana kolme kilometriä idemmäksi. Mittavaa muuttohanketta on valmisteltu kauan ja hartaasti.

Claus Lunau

Asuinpaikan vaihtaminen voi kiristää pinnaa jo pelkästään pakkaamispaineiden takia. Muuttostressi on kuitenkin saanut Kiirunan 18 000 asukkaan keskustaajamassa aivan uuden ulottuvuuden.

Ruotsin pohjoisimmassa kunnassa valmistaudutaan siirtämään sen ytimestä niin ihmisiä kuin rakennuksiakin kolme kilometriä idemmäksi.

Vasta alkuvaiheessa oleva operaatio kestää vuosikymmeniä. Sen aikana useat perheet vaihtavat osoitetta. Monet niistä päätyvät taajaman itälaidalle, jonne Kiirunan uusi keskusta perustetaan.

Siitä on tarkoitus tulla moderni siinäkin mielessä, että hyvin lämmönpitäväksi eristetyissä uudisrakennuksissa hyödynnetään uusiutuvia energiamuotoja, kuten aurinkovoimaa.

Energiatehokkuutensa ansiosta tulevien asuinalueiden uskotaan näyttävän muille mallia ilmastonsuojelussa.

Maa häviää yhtäkkiä talojen alta

Vaikka siirtohanke vaikuttaa rajulta, sitä pidetään aiheellisena. Soraääniä esiintyykin Kiirunassa vain vähän. Selitys löytyy keskustan vieressä toimivasta maailman suurimmasta maanalaisesta rautamalmikaivoksesta.

Kun se avattiin, kehittyi kaivosyhdyskunta, jota ilman Kiirunan kaupunkimaista keskustaajamaa ei olisi edes olemassa. Sen alla oleva kallioperä muuttuu kuitenkin epävakaammaksi sitä mukaa kuin kaivos laajenee.

Läntiset osat kuuluvat riskivyöhykkeeseen, jolla maa voi äkillisesti pettää rakennusten alla.

Kort Kiruna 2033
© White & Ghilardi+Hellsten

2033:

Iso osa keskustaajamasta on luhistunut. Vyöhyke saa muuttua luonnontilaiseksi.

Kort kiruna 2100
© White & Ghilardi+Hellsten

2100:

Ongelma-alue laajimmillaan. Nykyinen keskustaajama on jo pitkälti hävinnyt.

Ruotsin valtion omistama kaivosyhtiö Luossavaara-Kiirunavaara Aktiebolag eli LKAB pyörittää miljardibisnestä. Yritys tuokin leivän monen kiirunalaisperheen pöytään.

Sitä, miten kauan kaivostoiminta Kiirunassa kannattaa, ei tiedä kukaan tarkasti, mutta LKAB:n mukaan louhinta jatkuu ainakin vuoteen 2033 asti.

Kallioperätutkimusten perusteella näyttää selvältä, että Kiirunan nykyinen keskusta muuttuu ennen pitkää hyvin riskialttiiksi alueeksi. Ensimmäisenä geologinen epävakaus koettelee esimerkiksi vesi- ja viemäriverkkoa.

Kun sortumavaara konkretisoituu rakennusten perustan pettämisenä, asumisturvallisuutta ei enää voida varmistaa millään keinolla.

Sprækker i Kironas undergrund

Kaivostoiminnan aiheuttamat kallioperän murtumat lähestyvät Kiirunan keskustaa. Siksi ydinosa pitää siirtää toiseen paikkaan.

© Scanpix

Malminlouhinta rikkoo kallioperää

Kiirunassa toimii maailman suurin maanalainen rautamalmikaivos. Sieltä tulee 90 prosenttia EU:n rautamalmista: 76 000 tonnia vuorokaudessa. Kaivosyhtiö LKAB pääsi nykyiselle 1 365 metrin syvyydessä sijaitsevalle päätasolle vuonna 2008.

Kun malmi poistetaan, sen yläpuolinen kallioperä luhistuu vähitellen. Koska malmikerros on vino, Kiirunan keskustaajaman alue ei välty murtumilta.

Niiden riski kasvaa sitä mukaa kuin kaivos syvenee. Vuoden 2014 selvityksen mukaan nykyisellä päätasolla on niin paljon malmia, että syvemmälle siirrytään aiemmin arvioitua myöhemmin. Muutolla ei ole siis ihan niin kiire kuin on luultu.

Kylä kasvoi rautaiselle pohjalle

Kiirunan kaivosyhdyskunnan syntytarina kiertyy rautamalmiin. Malmillahan tarkoitetaan mineraaliesiintymää, josta on taloudellisesti kannattavaa erottaa metallia.

Kiiruna alkoi kiinnostaa, kun Norrbotteniin oli perustettu ensim-mäinen rautamalmikaivos 1600-luvulla. Vanhimmat maininnat Luossavaarasta ja Kiirunavaarasta malmivuorina ovat vuodelta 1696.

Koeporaukset, joita tehtiin 1800-luvun loppupuolella, johtivat sitten LKAB:n perustamiseen vuonna 1890. Kaivospaikkakunta alkoi kasvaa kyläpahasesta, jossa asuttiin nykymittapuun mukaan kurjissa oloissa.

LKAB:ta johtanut geologi ja kemisti Hjalmar Lundbohm halusi kuitenkin kaivoksen kylkeen kaupunkimaisen asutuskeskuksen.

Sitä alettiinkin kehittää vuonna 1908 perustettua niin sanottua taajaväkistä yhdyskuntaa varten laaditun asemakaavan pohjalta.

Kirke i Hibbing, USA
© MNOpedia

Kaivos pakotti viemään koko kylän turvaan

  • Paikkakunta: Hibbing, Yhdysvallat
  • Ajankohta: 1919–1921
  • Tapahtuma: 188 taloa sai uuden osoitteen Hibbingissä Minnesotassa. Muuton taustalla oli kasvava kaivos niin kuin Kiirunassakin. Hevos- ja konevoimin siirrettiin pientalojen lisäksi mm. kirkko ja Colonial Hotel -niminen majoitusliike.
Bygning i Shanghai
© Imaginechina

Paikanvaihdos pelasti ison kappaleen brittihistoriaa

  • Paikkakunta: Shanghai, Kiina
  • Ajankohta: 2004
  • Tapahtuma: Vuonna 1935 valmistunut brittiläisen arkkitehdin George Wilsonin suunnittelema kerrostalo Zhengguanghe arvioitiin kulttuurihistoriallisesti niin arvokkaaksi, että sitä päätettiin siirtää 38 metriä, jottei sitä tarvitsisi purkaa. 12 000 tonnin painoinen tiilirakennus hivutettiin uuteen paikkaan tunkkien avulla.

Asuinolosuhteita Kiiruna paransi esimerkillisesti. Työväen asuintaloihin tuli juokseva vesi ja viemäröinti, ja rakennuskanta muodosti tiiviin ympäristön, jossa viima ei päässyt helposti viuhumaan.

Kun raudan kysyntä vauhditti LKAB:n toimintaa, työväkeä palkattiin jatkuvasti lisää. Jo vuonna 1910 kaivoksen naapuriin oli asettunut asumaan 7 500 ihmistä.

LKAB louhii isoa vinoa malmikiilaa

Puoli vuosisataa myöhemmin alettiin havaita varoittavia enteitä siitä, että keskustaajamaa uhkaa maanalainen vaara. Esimakua tulevasta saatiin 1970-luvulla: läntinen asuinalue Ön todettiin riskialttiiksi.

Kaikki sen noin 500 asukasta asutettiin toisaalle ja rakennukset purettiin.LKAB teki vuonna 2004 selväksi, että kaivostoiminnan jatkuessa ongelmat vain pahenevat.

Vuoden 2007 alussa Kiirunan kunnanvaltuusto päättikin, että keskusta siirretään Luossavaaran juurella sijaitsevan Luossajärven läheisyyteen.

221:tä Kiirunan rakennusta pidetään historiallisesti niin arvokkaina, että ne säilytetään ja pystytetään uuteen paikkaan. Ensimmäisenä siirtovuorossa on keskustaajaman isän koti.

Huse illustration
© lkab & Claus Lunau

1.

Hjalmar Lundbohmin talo kuvataan läpikotaisin. 360 asteen panoraamaa voidaan käyttää apuna, kun rakennus kootaan uudestaan. Lisäksi talosta tehdään tarkka kolmiulotteinen malli laserkeilauksen avulla.

Huse illustration
© lkab & Claus Lunau

2.

Pohjakerros irrotetaan perustuksista tarvittaessa sahaamalla.

Huse illustration
© lkab & Claus Lunau

3.

Rakennusta ei voida siirtää kokonaisena. Siksi se jaetaan kolmeen tai neljään osaan.

Huse illustration
© lkab & Claus Lunau

4.

Perustuksiin tehdään aukot teräspalkeille, joiden varassa kappaleet nostetaan. Ne muodostavat jäykän kaksikerroksisen ristikon, joka kantaa kaikki yläpuoliset rakenteet. Piippujen kohdat tarvitsevat enemmän tukea ja jäykistystä kuin muut osat.

Huse illustration
© lkab & Claus Lunau

5.

Kappaleet kohotetaan ensin perustuksilta vahvoilla tunkeilla ja siirretään sitten kuormausnostureilla joko auton lavalle tai SPMT-lavetiksi kutsutulle itsekulkevalle pyörälliselle kuljetusalustalle. Sen jälkeen matka kohti sijoituspaikkaa voi alkaa.

Noin 1,9 miljardia vuotta sitten vulkaanisen toiminnan tuloksena syntynyt rautamalmimuodostuma kulkee kallioperässä viistosti.

Kiilamainen esiintymä on keskimäärin 80 metriä leveä, ja paksuutta sillä on jopa kaksi kilometriä. Kiirunan keskustan länsilaidan kannalta on kohtalokasta se, että kallioperää heikentävät murtumat lähestyvät väistämättä sitä, kun louhintasyvyys kasvaa.

Parhaana vaihtoehtona Kiirunan uuden keskustan sijoituspaikaksi pidettiin pitkään viiden kilometrin päässä sijaitsevaa luoteista aluetta.

Kuitenkin kun Luossavaaran suunnan geologisia olosuhteita tutkittiin tarkemmin 2009, kävi ilmi, että kallioperä on siellä harjoitetun kaivostoiminnan vuoksi liian epävakaa.

Niinpä uudelle keskustalle piti etsiä korvaava paikka. Se löytyi kolmen kilometrin päästä nykyisen keskustaajaman itälaidalta.

21 rakennusta muuttaa pyörillä

Nya Kiruna eli Uusi Kiiruna syntyy yhdistämällä uutta ja vanhaa. Nykyinen keskusta hävitetään, mutta siitä pelastetaan säilyttämisen arvoisia rakennuksia siirtämällä ne tulevaan noin 40 hehtaarin laajuiseen ydinosaan.

Vasta alkuvaiheessa oleva hanke kestää näillä näkymin suunnilleen vuoteen 2040 asti. Tuloksena on nykyaikainen korttelikokonaisuus, jossa on tuhansien asuntojen lisäksi esimerkiksi julkisia rakennuksia ja kauppoja.

Nykyiseen rakennuskantaan kuuluu 21 suojelukohdetta. Ne on tarkoitus siirtää maanteitse uuteen osoitteeseen.

Näiden kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten toivotaan kertovan jälkipolville kaivosyhdyskunnan menneisyydestä ja kuvastavan sen katoavaa tai jo kadonnutta ominaislaatua.

Niiden joukossa on vuonna 1912 valmistunut erikoinen puukirkko, joka on valittu Ruotsin kauneimmaksi rakennukseksi.

Kirke i Kirona
© Bermax

Kirkosta tulee vaativa palapeli

Kiirunan erikoinen kirkko kuuluu siirrettävien rakennusten joukkoon. Muutto tulee kuitenkin ajankohtaiseksi ehkä vasta noin 20 vuoden kuluttua, eikä siirtosuunnitelmaa ole vielä lyöty lukkoon.

Joka tapauksessa rakennus kuvataan sekä kaksi- että kolmiulotteisesti ennen kuljetusta. Ilmeisesti kirkko puretaan osiinsa ja kootaan uudestaan.

Kiirunan kirkkoa tuskin siirretään vielä 20 vuoteen. Sitä ennen siirtovuorossa on monta muuta rakennusta, jotka kuljetetaan joko kokonaisena tai kappaleina.

Ensimmäisellä sijalla on Hjalmar Lundbohmin puutalo, joka on tarkoitus siirtää kolmessa tai neljässä osassa. Sen sijaan esimerkiksi kaksikerroksinen nimismiehentalo nostetaan kyytiin kokonaisena.

Uusi Kiiruna on mittasuhteiltaan niin iso suunnittelu- ja kaavoitushanke, että kaikkien osapuolten on vaikea hallita sitä kokonaisvaltaisesti.

Viranomaiset ovat kuitenkin tähdentäneet alusta asti sitä, että kaikki pitää tehdä kerralla oikein. Siksi toteutuksessa käytetään hyväksi useita eri suunnittelutyökaluja.

Jotta uudesta keskustasta tulisi vanhaa parempi, sitä kehitetään niin sanotun space syntax -konseptin pohjalta.

Siinä analysoidaan fyysinen ympäristö ja asukkaiden toiminnot sekä niiden väliset suhteet.

Menetelmä auttaa suunnittelijoita arvioimaan esimerkiksi sitä, millaisessa keskustassa ihmisillä on parhaat mahdollisuudet sosiaaliseen kanssakäymiseen ja liiketoiminnan pyörittämiseen.

Kirona kort
© White & Ghilardi+Hellsten

Kaavoitus ohjaa ihmisvirtoja

Kaavoittajat ovat luoneet Kiirunasta kartan, johon on merkitty kaikki kulkutiet viivoina. Ne pääväylät, joilla on eniten suoria liittymiä ja jotka ovat samalla vilkasliikenteisimpiä, on väritetty kirkkaanpunaisiksi. Vähäliikenteiset
sivutiet erottuvat kartasta sinisinä.

Nykyään suurimmat liikennevirrat ohittavat Kiirunan keskustan. Niinpä osa mahdollisista asiakkaista ei löydä tietään sen myymälöihin ja muihin palvelupisteisiin. Uudesta Kiirunasta pyritään kehittämään tältäkin osin
toimivampi kaupunkimainen ympäristö.

Talo lämpiää kotiväen lämmöllä

Keskustaajaman noin 18 000 asukkaasta joutuu muuttamaan kolmasosa. LKAB ostaa heidän asuntonsa 25 prosenttia markkinahintaa suuremmalla summalla.

Pakkomuuttajia kannustetaan pysymään paikkakunnalla ja perustamaan kotinsa Uuteen Kiirunaan sen sijaan, että he etsisivät korvaavan asunnon muualta.

Hyvän suunnittelun uskotaan lisäävän Uuden Kiirunan vetovoimaa. Markkinointipuheissa korostuvat älykkäät ja ympäristöystävälliset ratkaisut.

Sodankylää pohjoisempana sijaitsevassa taajamassa on syksystä kevääseen paitsi pimeää myös usein hyytävää. Tammikuun keskilämpötila on −14,5 astetta, eivätkä yli 30 asteen paukkupakkaset ole tavattomia.

Siksi tulevan rakennuskannan halutaan säästävän energiaa – ja samalla luontoa. Näin myös asumiskulut pyritään painamaan mahdollisimman alas.

Nya Kirona
© White & Ghilardi+Hellsten

Keskusta nykyaikaistuu

Kiirunan siirtohanke toteutetaan pääosin seuraavien 20–30 vuoden kuluessa. Taajama-alueen kehityssuunnitelma ulottuu kuitenkin aina vuoteen 2100 asti.

Uuden keskustan pitäisi muotoutua parissa kolmessa vuosikymmenessä. Kaivosyhtiö on tähän mennessä upottanut hankkeeseen 430 miljoonaa euroa, mutta loppulaskusta tulee vielä huomattavasti suurempi.

Vuoden 2015 alussa tehtiin purkutöitä läntisellä Ullspiranin asuinalueella.

Myös modernin keskustan kehitys pääsee vauhtiin, kun tulevaa kaupungintaloa aletaan rakentaa. Siitä Uusi Kiiruna saa ytimen, joka lähiympäristöineen toimii asukkaiden kokoontumispaikkana.

Ruotsalainen rakennusyhtiö NCC on jo pystyttänyt Kiirunaan ensimmäiset niin sanotut passiivitalot. Nimitys viittaa siihen, että asunto pysyy lämpimänä passiivisten lämmönlähteiden varassa.

Niitä ovat esimerkiksi itse asukkaat, valaistus ja kodinkoneet. Taloissa on noin puoli metriä paksut, erittäin hyvin eristetyt seinät, ja niiden suhteellisen isot ikkunat päästävät sisään paljon valoa mutta estävät lämpöä karkaamasta ulos.

Lisäksi minimoidaan energiahukka ottamalla lämpöä talteen rakennuksen ilmanvaihto- ja viemärijärjestelmistä.

Tulevaisuudessa kiirunalaisten pitäisi myös käyttää nykyistä enemmän – muun muassa tuulivoimaloilla tuotettavaa – vihreää sähköä.

Passiivitalot ovat keskeisiä energiahuollon kannalta, sillä ne varustetaan aurinkopaneeleilla, jotka voivat valoisana vuodenaikana tyydyttää sähköntarpeen jopa kokonaan.

Pisimmälle menevissä visioissa kiirunalaistaloudet ovat sähkön osalta pitkälti omavaraisia.

Gyldendals gamle facade

Gyldendalhusetissa on vanhan julkisivun takana uudisrakennus. Kuva on otettu sen Ibsen-hallista.

© White & Ghilardi+Hellsten

Vanhat julkisivut kertovat menneestä

Vaikka iso osa Kiirunan nykyisestä keskustaajamasta katoaa, korvaavissa uusissa kortteleissa pyritään mahdollisuuksien mukaan säilyttämään ja tuomaan esiin sen ominaislaatua ja historiaa. Uuteen Kiirunaan siirretään muun muassa purettavan kaupungintalon kellotorni.

Sitä ei kuitenkaan sijoiteta tulevan kaupungintalon, Kristallenin, yhteyteen vaan viereiselle torille. Kristallen on tarkoitus rakentaa osittain entisen kaupungintalon materiaaleista.

Uusissa rakennuksissa hyödynnetään vanhoja julkisivuja ja ikkunoita. Edustava esimerkki vanhan rakennuksen etupuolen säilyttämisestä on oslolainen Gyldendalhuset. Kustantamorakennus pantiin täysin uusiksi julkisivua lukuun ottamatta.

Energiatehokas passiivitalo on kallis. NCC:n mukaan 30–40 prosenttia tavallista korkeampaa hankintahintaa on kuitenkin syytä arvioida sitä taustaa vasten, että pienet asumiskustannukset tuovat paljon säästöjä.

Ero tulee kuitatuksi niillä parhaimmillaan kahdeksassa vuodessa.

Kaivos antaa myös kaukolämpöä

Uuden Kiirunan energiahuoltopakettiin sisältyy myös kaukolämpö. Siihen kaavaillaan suurta muutosta.

Kun nykyään kutakuinkin ¾ kaukolämmöstä tuotetaan jätteenpoltolla, tulevaisuudessa se tulee 90-prosenttisesti kaivoksen lämmöntalteenottojärjestelmistä.

Koska kaivoksen ilmaa lämmittävät muun muassa koneet, töiden keskeytyessä käyttöön voidaan ottaa kaukolämpöverkkoon liitettävät biovoimalaitokset, jos tarve vaatii.

Jättiurakan jälkeen myös itse siirtoverkon pitäisi olla uudessa uskossa. Tavoit­teena on, että Kiirunan keskustaajaman kiinteistöt saavat kaukolämpöä markkinoiden edullisimmilla ehdoilla.