Suomessa kuolee joka vuosi noin 300 ihmistä keuhkosyöpään sen takia, että heidän kotiinsa nousee maasta huomaamattomasti radioaktiivista kaasua, radonia.
Radon tunkeutuu lämmitettyihin taloihin
Kun sisätiloissa on lämpimämpää kuin ulkona, niihin syntyy lievä alipaine. Sen vaikutuksesta asuntoon voi imeytyä ilmaa myös rakennuksen pohjan kautta.
Maaperän ilma sisältää monin paikoin ihmiselle haitallista hajutonta ja näkymätöntä kaasua, radonia. Kun radonin saastuttamaa huoneilmaa hengitetään, altistutaan säteilevälle aineelle, jonka hajoamistuotteet kulkeutuvat hengitysteihin. Siellä ne kasvattavat riskiä sairastua keuhkosyöpään melkein kuin tupakointi.
Radon ei ole jakautunut tasaisesti
Suomessa havaittavat korkeat radonpitoisuudet johtuvat geologiasta, rakennustekniikasta ja ilmastosta. Säteilyturvakeskuksen mukaan asuntojen keskimääräinen radonpitoisuus on Suomessa 96, Ruotsissa 108, Norjassa 106, Tanskassa 77, Saksassa 50, Ranskassa 66 ja Englannissa 20 Bq/m3.
Sisäilman radonpitoisuus on mahdollista selvittää luotettavasti asunnon eri osiin sijoitettavilla mittauspurkeilla. Tulos saattaa kannustaa saneeraukseen.
Radon vaikuttaa kuin passiivinen tupakointi
Kun sisätiloissa on lämpimämpää kuin ulkona, sinne syntyy lievä alipaine. Sen vaikutuksesta asuntoon voi virrata radonia maaperästä talon alapohjassa olevien rakojen kautta.
Lähes kaikenlaisessa maaperässä on radonia. Kun hengitämme ilmaa, joka sisältää radonia, radioaktiivinen hajoaminen voi säteilyttää keuhkoja sisältäpäin.
Radon – lääketieteellinen geologia tutkii
Jo pitkään on tiedetty, että monet vain paikallisesti esiintyvät sairaudet ja oireet voivat selittyä seudun maa- ja kallioperän ominaisuuksista. Juuri tähän yhteyteen perustuu uusi lääketieteellisen geologian tutkimusala. Lääketieteellisen geologian tutkijat ovat erikoistuneet etsimään piileviä kansanterveyden ja elinympäristön välisiä kytköksiä.
Lääketieteellisen geologian keskeisiä tutkimusmenetelmiä ovat kartoittaminen, eri tietojen yhdistäminen ja tilastojen analysoiminen. Nykyiset maantieteelliset tietojärjestelmät sujuvoittavat aineiston keruuta ja käsittelyä.
Jos tilastojen mukaan jotkin oireet ovat erityisen yleisiä tietyllä paikkakunnalla, niiden syy voi löytyä alueen geologisista ominaispiirteistä ja muista ympäristötekijöistä. Niitä ovat vaikkapa läheiset kivihiiliesiintymät tai pohjaveden suuret fluori-, jodi- ja kadmiumpitoisuudet.
