Palapelin osat ovat eripaksuisia
Mikä aiheuttaa maanpinnan korkeusvaihtelut? Onko kiinteä kamara yhtä paksu eri puolilla maapalloa?
Maan kova pintaosa, jota kutsutaan litosfääriksi eli kivikehäksi, koostuu maankuoresta ja sen alla olevan vaipan ylimmästä osasta. Se rajoittuu astenosfääriin, joka on osittain sulassa olomuodossa. Valtamerten alla niin sanottu merellinen kuori on vain noin seitsemän kilometriä paksu, kun taas mannerkuoren paksuus vaihtelee 10:stä 70 kilometriin. Sen keskimääräinen paksuus on suunnilleen 40 kilometriä. Teoriaa litosfäärin jakaantumisesta toisiinsa nähden liikkeessä oleviin laattoihin kutsutaan laattatektoniikaksi. Se selittää geologisia prosesseja, jotka vaikuttavat paitsi maankuoren rakenteeseen myös maanpinnan korkeusvaihteluihin, kuten vuoristojen ja syvänteiden syntyyn. Litosfäärin laattojen tärkeimpiä loittonemisalueita ovat valtamerten keskiselänteet, joiden alueella syntyy jatkuvasti uutta maankuorta vaipasta kohoavasta sulasta kiviaineksesta, magmasta. Valtamerten reunoilla merelliset ja mantereiset laatat törmäävät. Pitkät vuorijonot ovat kohonneet, kun merellinen laatta on työntynyt rannikolla mantereisen laatan alle. Esimerkkejä tästä ovat Beringinsalmelta Pohjois- ja Etelä-Amerikan halki ulottuvat Kordillieerit, joihin kuuluvat muun muassa Andit.