Miten tippukivet muodostuvat?

Tippukiviluolia esiintyy erityisesti seuduilla, missä kallioperä on kalkkikiveä. Euroopassa niitä on runsaasti muun muassa Sloveniassa ja Mallorcassa. Kalkkikivi koostuu enimmäkseen kalsiumkarbonaatista eli kalsiitista. Kun luolan katosta tippuu kalsiittia sisältävää vettä, kiviaines voi saostua kattoon puikkomaiseksi muodostelmaksi, niin sanotuksi stalaktiitiksi. Puikon alapuolelle luolan lattiaan muodostuvaa pylvästä kutsutaan stalagmiitiksi. Tippukivien syntyprosessi käynnistyy, kun sadevesi reagoi maaperän hiilidioksidin kanssa, jolloin muodostuu hiilihappoa. Pieneliöiden aineenvaihdunnan seurauksena maaperässä on noin 30 kertaa niin paljon hiilidioksidia kuin ilmassa. Hiilihappo liottaa kalkkikiveä, ja kalkkikivestä vapautuvat kalkki- ja bikarbonaatti-ionit kulkeutuvat syvemmälle maahan. Osa niistä päätyy luolien kattoon. Kun vesi haihtuu ja ionit reagoivat luolan ilman kanssa, alkaa saostuminen ja kalsiumkarbonaatti jähmettyy uudelleen kalkkikiveksi. Ensin kalkkikivi muodostaa pillimäisen tapin, jonka ympärille syntyy porkkanan muotoinen puikko. Tippukivien muoto riippuu muun muassa vesi-kalkkikiviliuoksen sisältämistä mineraaleista. Yhdysvaltalaisia tippukiviluolia tutkinut fyysikko Raymond Goldstein Arizonan yliopistosta havaitsi, että esimerkiksi milligramman ero rautaoksidin määrässä voi estää tippikiven muodostumisen kokonaan tai tehdä tippukivestä kaksi kertaa tavallista paksumman.