Tropiikin maan punaisen värin saa aikaan lateriitiksi kutsuttu maalaji. Sitä syntyy kiven rapautuessa kosteassa ja lämpimässä ilmastossa, jossa orgaaniset maaperän ainekset hajoavat nopeasti ja jossa eri vuodenaikojen sademäärät vaihtelevat suuresti.
Lateriitti on pitkän kemiallisen prosessin tulos. Ensin kuivana kautena kasvien juuret imevät maaperästä pintaan vettä, jonka mukana tulevat suolat muodostavat pintamaan kiviainesten alumiinisilikaattien kanssa savimineraaleja. Vähitellen sadekausien aikana savimineraaleista liukenevat muut aineet pois, niin että jäljelle jää lopulta vain alumiinihydroksidia.
Rautaoksidit värjäävät maan
Savimineraaleista liuennut rauta hapettuu punertaviksi rautayhdisteiksi. Lateriitti on tästä rapautumis- ja liukenemisprosessista jäljelle jääneiden rauta- ja alumiiniyhdisteiden sekoitus.
Maa on niukkaravinteista
Lateriittikerros voi olla kymmenen metrin paksuinen. Lateriittimaa ei ole järin viljava kasvualusta, sillä sen syntyprosessin aikana suurin osa ravinteista on huuhtoutunut pois ja maan pinta kovettuu usein vettä läpäisemättömäksi, jolloin kuolleet lehdet ja muu karike kulkeutuvat pois.
Lateriittia esiintyy trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla 30 asteen leveyspiirien välillä. Muun muassa Amazonasin sademetsän maaperä on suurelta osin lateriittia.