Nedlukket mine i Grønland

Grönlannin kallioperä pursuaa jalokiviä ja uraania

Grönlannin alla lojuu koskematon aarrearkku. Suunnitelmat kaivostoiminnan aloittamisesta saattavat hetkessä tehdä Grönlannista tärkeiden metallien tuottajan ja tempaista saaren mukaan valtapoliittiseen peliin.

Grönlannin alla lojuu koskematon aarrearkku. Suunnitelmat kaivostoiminnan aloittamisesta saattavat hetkessä tehdä Grönlannista tärkeiden metallien tuottajan ja tempaista saaren mukaan valtapoliittiseen peliin.

Shutterstock

Kun Yhdysvaltojen ulkoministeri matkustaa Saksaan, Ranskaan ja Kiinaan suuntautuneiden virallisten valtiovierailujen jälkeen pohjoiseen, syynä eivät olet revontulet, lihapullat tai hyggeily.

Syynä on Grönlanti.

Maailman suurimman saaren kallioperässä piilee nimittäin koskematon aarre mineraaleina, harvinaisina metalleina ja uraanina.

Grönlannin itsenäistymisprosesissa saaren pinnanalaiset rikkaudet voivat osoittautua miljoonia vuosia sitten sattuneeksi onnenkantamoiseksi.

Laava ja hiekkakerrokset muokkasivat Grönlannin peruskallion

Grönlannin kallioperä koostuu pääasiassa prekambrisista kivilajeista, jotka syntyivät 4 600 – 542 miljoonaa vuotta sitten.

Noin 300 miljoonaa vuotta sitten jättiläismanner Pangea alkoi hajota, kun maamassat loittonivat toisistaan.

Matkalla kohti nykyistä sijaintiaan Grönlanti ohitti nykyisen Islannin tienoilla niin kutsutun kuuman kohdan eli alueen, joka on vulkaanisesti hyvin aktiivinen.

VIDEO: Katso, miten Grönlanti on liikkunut

Grönlannin kallioperään nousi halkeamia pitkin magmaa, ja prosessin tulosta kutsutaan intruusioksi.

Sekä Pangean että aiemman jättiläismantereen hajotessa muodostui murtumapintoja, joita tuuli ja vesi ovat ajan mittaan kuluttaneet. Sitten ne ovat täyttyneet kilometrien paksuisilla kerrostumilla, sedimenteillä.

Aikojen kuluessa nämä sedimenttialtaat ovat työntyneet vuorenrinteiksi Koillis-Grönlannissa.

Grönlannin kallioperässä on runsaasti alkuaineita

Grönlantilaiset saavat kiittää alkali-intruusioita muun muassa timanteista, fosforista ja niin kutsutuista harvinaisista maametalleista (lantaani, cerium, neodyymi, praseodyymi ja yttrium), joita on runsaasti Etelä- ja Itä-Grönlannissa.

Sedimenttialtaissa on myös kuparia, sinkkiä ja lyijyä, öljyä ja kaasua.

Luonnonvarat eivät kuitenkaan lopu vielä siihen, sillä Grönlannin kallioperässä on myös uraania, kultaa, platinaa ja jalokiviä.

Grönlannista löytyy tärkeitä metalleja

(Katso kuvaa tarkempana)

Grönlannin kallioperän mineraaleja

Kaikkialla Grönlannissa on tärkeiden alkuaineiden suonia, mutta varsinkin saaren lounaisosissa on laajoja harvinaisten maametallien esiintymiä. Näiden metallien kemialliset ominaisuudet sopivat esimerkiksi magneettien, katalysaattorien ja akkujen valmistukseen. Ja näitä osia tarvitaan muun muassa tuulivoimaloissa, sähköautoissa ja älypuhelimissa. Lisäksi alueelta löytyy jalokiviä ja uraania.

© govmin.gl

Katso lista Grönlannin esiintymistä:

  • Cu – kupari
  • Zn – sinkki
  • Pb – lyijy
  • Ag – hopea
  • Au – kulta
  • Ti – titaani
  • Fe – rauta
  • U – uraani
  • Sb – antimoni
  • W – volframi
  • Nb – niobium
  • Y – yttrium
  • Mo – molybdeeni
  • Zr – zirkonium
  • Pd – palladium
  • Pt – platina
  • Sr – strontium
  • Sn – tina
  • Ni – nikkeli
  • P – fosfori
  • Cr – kromi
  • F – fluori
  • Ta – tantaali
  • Os – osmium
  • REE – harvinaiset maametallit

  • Graphite – grafiitti

  • Coal – hiili
  • Diamond – timantti
  • Ruby – rubiini
  • Sapphire – safiiri
  • Baryte – baryytti
  • Marble – marmori
  • Anorthosite – anortosiitti
  • Olivine – oliviini Cryolite – kryoliitti

Sen jälkeen, kun kiinalaiset ilmaisivat kiinnostuksensa Grönlannin rikkauksien hyödyntämiseen vuonna 2016, monet tahot ovat suunnitelleet kaivostoiminnan aloittamista Grönlannissa.

Grönlantilaisille kallioperän rikkaudet liittyvät tiiviisti itsenäistymisprosessiin, sillä kaivokset voisivat olla pitkäaikainen tulonlähde.

Esiintymien laajuutta on vaikeaa arvioida geologisissa tutkimuksissa, mutta jonkinlaisen kuvan saa siitä, että äskettäin hyllytetyn Kuannersuitiin suunnitellun kaivoksen arvioidaan kattavan viidesosan koko maailman harvinaisten maametallien esiintymistä.

Grönlannista on tutkittu ainoastaan jäätöntä aluetta, joka on noin 410 000 neliökilometriä. Saaren kokonaispinta-ala on 2 166 000 km².

Nytkin Grönlanti näyttää siis olevan tulvillaan raaka-aineita, ja silti me näemme siitä vain jäävuoren huipun.