Kun Yhdysvaltojen ulkoministeri matkustaa Saksaan, Ranskaan ja Kiinaan suuntautuneiden virallisten valtiovierailujen jälkeen pohjoiseen, syynä eivät olet revontulet, lihapullat tai hyggeily.
Syynä on Grönlanti.
Maailman suurimman saaren kallioperässä piilee nimittäin koskematon aarre mineraaleina, harvinaisina metalleina ja uraanina.
Grönlannin itsenäistymisprosesissa saaren pinnanalaiset rikkaudet voivat osoittautua miljoonia vuosia sitten sattuneeksi onnenkantamoiseksi.
Laava ja hiekkakerrokset muokkasivat Grönlannin peruskallion
Grönlannin kallioperä koostuu pääasiassa prekambrisista kivilajeista, jotka syntyivät 4 600 – 542 miljoonaa vuotta sitten.
Noin 300 miljoonaa vuotta sitten jättiläismanner Pangea alkoi hajota, kun maamassat loittonivat toisistaan.
Matkalla kohti nykyistä sijaintiaan Grönlanti ohitti nykyisen Islannin tienoilla niin kutsutun kuuman kohdan eli alueen, joka on vulkaanisesti hyvin aktiivinen.