Vuonna 2016 tutkijaryhmä löysi tähän mennessä vanhinta vettä Kanadasta. Vesi on huimat 2 miljardia vuotta vanhaa.
Nyt toinen tutkijaryhmä löysi 1,2 miljardia vuotta vanhaa pohjavettä Etelä-Afrikasta. Vaikka uutta ennätystä ei tehtykään, tämä löytö suorastaan räväytti tutkijoiden silmät auki.
Kemian Pandoran lipas
Pohjavesi löytyi lähes kolmen kilometrin syvyydestä kultaa ja uraania tuottavasta Moab Khotsongin kaivoksesta, joka sijaitsee noin 160 kilometriä Johannesburgista lounaaseen.
Tutkijoiden huomio kiinnittyi pohjaveden ja ympäröivän kallion kemiallisiin reaktioihin. Niistä voidaan saada lisää tietoa energiantuotannosta ja varastoitumisesta kallioperässä.
"Ensimmäistä kertaa olemme saaneet selville, miten energia, joka on varastoitunut syvälle maahan, voi vapautua ja kulkeutua maankuoressa laajalle alueelle”, selittää tutkimusryhmän jäsen Oliver Warr.
Tutkija Oliver Warr ottaa näytteitä yli miljardi vuotta vanhasta pohjavedestä kolmen kilometrin syvyydessä. Vesi sisältää runsaasti vetyä ja heliumia, joita voidaan hyödyntää nykymenetelmillä.
"Se on kuin Pandoran lipas, joka kertoo lisää heliumiin ja vetyyn perustuvasta energiasta”.
Uraani on miljardien vuosien ajan hajonnut syvällä kallioperässä.
Uraanin radioaktiivisessa hajoamisessa pohjaveteen on syntynyt nestemäisiä radiogeenisia aineita, joita nyt löydettiin suurina pitoisuuksina.
"Syvällä kallioperässä vettä on repeymissä. Ajan mittaan aineet reagoivat, ja kun uraani sitten hajoaa miljardien vuosien kuluessa, muodostuu jalokaasuja", Warr kirjoittaa blogissaan.
Koska nämä jalokaasut kertyvät veteen, tutkijat voivat mitata aineiden pitoisuuksia ja määrittää sen perusteella, miten pitkään niitä on ollut kalliossa.
Tutkijat löysivät heliumia ja vetyä, ja ne voivat olla mahdollisia energialähteitä tulevaisuudessa. Lisäksi havaittiin neonia, argonia, ksenonia ja tähän mennessä tuntematonta kryptonin isotooppia.
Tutkija Oliver Warr ottaa näytteitä yli miljardi vuotta vanhasta pohjavedestä Etelä-Afrikassa sijaitsevassa Moab Khotsongin kaivoksessa.
Uusia energialähteitä
Maan alla vety on mikrobien energialähde, sillä siellä elämä ei voi perustua yhteyttämiseen, joka vaatii auringonvaloa. Nykyisin vetyä hyödynnetään muun muassa polttokennoautoissa.
Tutkijoita kiinnostavat myös pohjaveden heliumesiintymät, sillä heliumia on maapallolla suhteellisen vähän. Luonnolliset maanalaiset heliumvarastot voisivat auttaa ylimenovaiheessa, kunnes siirrytään käyttämään ympäristön kannalta kestävämpiä aineita.
Yli miljardi vuotta vanhassa pohjavedessä havaitut aineet antavat tietoa siitä, miten elämää voi esiintyä vierailla planeetoilla, kun yhteyttäminen ei ole mahdollsita.
"Niin kauan kuin läsnä on vettä ja kiviä, syntyy heliumia ja vetyä. Ja sama prosessi voi tapahtua myös jollain muulla planeetalla”, kirjoittaa Warr.
"Jos Marsin tai jonkin muun kiviplaneetan kallioperässä on vettä, sielläkin voi syntyä heliumia ja vetyä. Ja se tarkoittaa, että siellä on energiaa käytettävissä."
Energiaa voi siis muodostua radiogeenisesti Aurinkokunnan muilla planeetoilla ja niiden kuissa. Ja tätä energiaa voidaan hyödyntää sekä tulevilla Mars-lennoilla että matkoilla, jotka suuntautuvat Jupiterin ja Satunuksen kuihin Titaniin, Europaan ja Enceladukseen.