Vuonna 1971 Apollo 14 -lennon astronautit keräsivät kiviä Kuusta tuotavaksi Maahan. Siitä asti varastossa säilytettyjä kuukiviä on tutkittu maapallon kiertolaisen geologisen menneisyyden selvittämiseksi.
Yksi tutkimuskohde on kuitenkin järjestänyt tutkijoille jymy-yllätyksen: se on syntynyt Kuun sijasta Maassa ja se on vanhinta alkuperäistä maapallon kiviainesta.
Kuussahan kivi oli säästynyt niiltä geologisilta prosesseilta, jotka ovat muokanneet sen emoplaneettaa.
Kun astronautit tekivät kuukävelyn vuonna 1971, he keräsivät pieniä kiviä. Tutkimus paljasti, että yksi niistä on syntynyt maapallolla.
Poikkeuksellisen löydön takana on kansainvälinen tutkijaryhmä.
Sen tekemän analyysin mukaan kivi koostuu kvartsista, maasälvästä ja zirkonista, jotka ovat harvinaisia mineraaleja Kuussa mutta tavallisia mineraaleja Maassa muun muassa siitä syystä, että kvartsia ja zirkonia syntyy hapekkaassa ympäristössä erittäin suuressa paineessa ja korkeassa lämpötilassa.
Geologisen iänmäärityksen mukaan kivi on 4–4,1 miljardia vuotta vanha. Tutkimus paljasti sen muodostuneen maankuoressa noin 20 kilometrin syvyydessä.
128 000 km lennettyään maapallon kivi putosi Kuuhun. Sen paluumatka Maahan oli ainakin kolme kertaa niin pitkä, koska Kuu on tällä välin loitontunut.
Kuuhun kivi päätyi todennäköisesti asteroidi-iskun seurauksena. Kivi siis sinkoutui Kuuhun, jonka etäisyys Maahan oli tuolloin kolmasosa nykyisestä.
Kuussa kiveen vaikuttivat niin ikään asteroidi-iskut. Se suli osittain noin 3,9 miljardia vuotta sitten ja hautautui syvälle pinnan alle.
Kivi pysyi piilossa pitkään, sillä sen nosti ylös suunnilleen 26 miljoonaa vuotta sitten tapahtunut asteroidi-isku.
Se sai aikaan nimellä Cone tunnetun törmäyskraatterin, josta Apollo 14 -astronautit keräsivät kivinäytteitä.
