Maailman tappavin sieni on kehittänyt uuden lisääntymistavan
Tutkijat ovat löytäneet kavalakärpässienen perimästä selityksen sille, miksi myrkyllinen sieni leviää nopeasti uusille elinalueillle.
Kavalakärpässieni aiheuttaa 90 prosenttia sienten syöntiin liittyvistä kuolemantapauksista maailmassa. Jo puolikas kavalakärpässieni riittää tappamaan aikuisen ihmisen.
Tutkijat eivät epäröi kutsua viattomalta näyttävää kavalakärpässientä, Amanita phalloides, maailman tappavimmaksi sieneksi.
Wisconsinin yliopiston tutkijat ovat havainneet tappavan eliön kehittäneen itselleen uuden lisääntymistavan. Siksi kavalakärpässieni voi levitä entistä tehokkaammin kasvuympäristöönsä.
Tutkimusaineistona oli 86:n eri kavalakärpässienen perimä. Sienet oli kerätty joko Kaliforniasta vuoden 1993 jälkeen tai Euroopasta vuoden 1978 jälkeen.
Yhdysvaltalaiset sieninäytteet paljastivat, että kahdella eri alueella eri vuosina kasvaneilla sienillä oli samanlainen perimä, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että kyseessä on yksi ja sama sieni.
Havainnosta voidaan päätellä, että kalifornialainen kavalakärpässieni oli pystynyt lisääntymään suvuttomasti jopa 30 vuoden ajan.
Sieni leviää tehokkaasti
Kavalakärpässienen on kuitenkin mahdollista lisääntyä samaan aikaan myös suvullisesti. Nimenomaan suvuttoman ja suvullisen lisääntymisen yhdistelmä voi selittää sen, että kavalakärpässieni leviää voimakkaasti eri puolilla maailmaa.
"Todennäköisesti eri lisääntymisstrategiat edistävät kavalakärpässienen nopeaa leviämistä, ja tämä paljastaa yhtäläisyyden kasvi-, eläin- ja sieni-invaasioiden välillä", tutkijat toteavat.
Tietoa kavalakärpässienestä
- Tieteellinen nimi: Amanita phalloides
- Myrkyllisyys: Tappava. Yksi milligramma 10:tä painokiloa kohti on tappava annos. Aikuinen voi kuolla syötyään vain puolet käsittelemättömästä sienestä eli noin 50 grammaa. Kavalakärpässienen aiheuttamaa myrkytystä ei voida hoitaa tehokkaasti.
Kavalakärpässieni on myös Suomen myrkyllisin sieni. Vaikka se on täällä harvinainen, se pitää osata tunnistaa – etenkin jos sienestää lounaisrannikolla ja Ahvenanmaalla. Keski-Euroopassa sitä voi esiintyä jopa runsaasti tammimetsissä.
Lajilla on laakea tai kupera, nuorena muna- tai pallomainen lakki, jonka läpimitta on 2–12 senttiä. Lakin väri vaihtelee kellertävästä oliivinvihreään, mutta nuorella sienellä se voi olla melkein valkoinen. Siksi lajia voidaan erehtyä pitämään herkkusienenä.
Kavalakärpässienen heltat ovat irtotyviset ja tiheässä. Jalka on valkoinen, ja siinä on ylhäällä leveä rengas ja juuressa säkkimäinen tuppi. Kavalakärpässieni voi kasvaa jopa 15 senttiä korkeaksi.
Vaikka monet sienilajit lisääntyvät sekä suvuttomasti että suvullisesti, kavalakärpässienen on luultu lisääntyvän vain suvullisesti.
Suvullisen lisääntymisen mahdollistavat geenit helpottavat lajin sopeutumista, kun taas suvuton lisääntyminen parantaa sieniyksilön mahdollisuuksia säilyä pitkään omalla kasvupaikallaan ja laajentaa rihmastoaan.
Kavalakärpässieni on eurooppalaisperäinen laji, mutta se on levittäytynyt jo Pohjois-Amerikkaan ja Australiaan. Euroopassa sen esiintymisalue on laajentunut viime vuosina pohjoiseen. Tutkijoiden mukaan suvuton lisääntyminen voi olla ainakin osasyy lajin leviämiseen.
Tutkimusta ei ole vielä vertaisarvioitu eikä julkaistu tiedelehdessä, mutta se on jo luettavissa ennakkojulkaisuna biorxiv-arkistopalvelussa.