Niili on maailman pisin joki.

Maailman pisin joki

Maailman pisin joki on Afrikan sisäosista Välimereen virtaava 6 650 kilometriä pitkä Niili. Melkein yhtä pitkä on Amazon. Osa tutkijoista pitää tätä eteläamerikkalaista jokea itse asiassa maailman pisimpänä.

Maailman pisin joki on Afrikan sisäosista Välimereen virtaava 6 650 kilometriä pitkä Niili. Melkein yhtä pitkä on Amazon. Osa tutkijoista pitää tätä eteläamerikkalaista jokea itse asiassa maailman pisimpänä.

Shutterstock

Maailman pisin joki

Niili kiemurtelee 6 650 kilometriä Koillis-Afrikassa. Niilin eteläisin lähde on Etelä-Ugandassa sijaitseva Victorianjärvi, ja se laskee Välimereen Egyptin pohjoisrannikolla.

Niili on maailman pisin joki, mutta se ei ole kovin monta kilometriä pitempi kuin toiseksi pisin joki, Amazon. Etelä-Amerikassa virtaava Amazon on vain 155 kilometriä lyhyempi – tosin brasilialaistutkijat kertoivat vuonna 2007 löytäneensä sille lisää pituutta.

Perun lumipeitteisille vuorille suuntautuneella tutkimusmatkalla paikannettiin uusi Amazonin lähde, joka tekee joesta peräti 6 800 kilometriä pitkän.

Kaikki asiantuntijat eivät ole kuitenkaan lämmenneet brasilialaisväitteelle, että Amazon on Niiliä pitempi.

Syynä kriittiseen suhtautumiseen on ennen kaikkea se, ettei brasilialaistutkimusta ole julkaistu hyvän tieteellisen käytännön mukaan. Siksi sitä, että Amazonin lähde sijaitsee korkeammalla, ei ole todistettu luotettavasti. Niinpä Niili on yhä virallisesti maailman pisin joki.

Maailman pisimmät joet ovat:

  1. Niili (6 650 km)
  2. Amazon (6 400 km)
  3. Jangtse (6 300 km)
  4. Mississippi–Missouri–Red Rock River (5 969 km)
  5. Jenisei ( 5539 km)
  6. Keltainenjoki (5 500 km)
  7. Ob–Irtyš (5 410 km)
  8. Río de la Plata–Paraná–Río Grande (4 880 km)

Niili

Pituus: 6 650 km.
Maat: Uganda, Sudan, Kenia, Etiopia, Egypti, Tansania, Etelä-Sudan, Kongon demokraattinen tasavalta, Eritrea, Burundi, Ruanda

Maailman pisin joki koostuu itse asiassa kahdesta joesta. Valkoisen-Niilin päähaara lähtee Ugandasta Victorianjärvestä, ja Sinisen-Niilin päähaara alkaa Etiopian Tanajärvestä.

Päähaarat yhtyvät Sudanissa, ja sen jälkeen Niili virtaa yhtenä jokena Välimereen, johon se laskee Egyptin pohjoisrannikolle syntyneen suiston suuhaarojen kautta.

Niilin noin 24 000 neliökilometrin laajuinen suisto on maailman suurimpia.

Sininen- ja Valkoinen-Niili yhdistyvät Sudanin pääkaupungin Khartumin kohdalla.

Vaikka joet eivät näytä aina valkoiselta ja siniseltä, puhutaan Valkoisesta-Niilistä (vas.) ja Sinisestä-Niilistä (oik.).

© Wikimedia Commons

Niilin laaksoa ja suistoa kutsutaan usein sivilisaation kehdoksi, sillä faraoiden Egyptinä tunnettu muinainen korkeakulttuuri kehittyi siellä. Yhtenäinen Egyptin valtakunta syntyi noin 3 150 eaa.

Niilin toistuvat kesätulvat tekivät jokivarresta hedelmällisen, ja muinaisessa Egyptissä palvottiin Niilin jumalaa, Hapia, jotta elintärkeät tulvat varmistaisivat joka vuosi hyvän sadon.

Pelkästään Niilin ansiosta faraoiden Egypti pystyi kehittymään, sillä joesta saatiin vettä aavikolle, joka oli muuten liian kuivaa viljelymaaksi.

Lisäksi Niili oli tärkeä liikenneväylä. Sitä pitkin voitiin kuljettaa tavaroita ja rakennusaineita kaukaa ja kauas.

Sininen- ja Valkoinen-Niili yhdistyvät Sudanin pääkaupungin Khartumin kohdalla.

Vaikka joet eivät näytä aina valkoiselta ja siniseltä, puhutaan Valkoisesta-Niilistä (vas.) ja Sinisestä-Niilistä (oik.).

© Wikimedia Commons

Useimmat faraoiden Egyptin kaupungit sijaitsivat Niilin varrella. Maanviljely vaurastutti valtakuntaa, ja Egyptissä ryhdyttiin valtaviin rakennushankkeisiin. Sinne pystytettiin esimerkiksi nykyisen Kairon lähellä sijaitsevat Gizan pyramidit (noin 2600 eaa.) ja nyky-Luxorin nähtävyyksiin kuuluva Karnakin temppeli (noin 1900 eaa.).

Nykyäänkin maailman pisimmällä joella on suuri merkitys Afrikan koillisosassa, sillä se helpottaa viljelyä, kuljetuksia ja energiahuoltoa. Niili on siten talouden selkäranka.

Amazon

Pituus: 6 400 km.
Maat: Brasilia, Bolivia, Kolumbia, Ecuador, Guyana, Venezuela, Peru ja Surinam.

Eurooppalaiset eivät olleet tienneet Amazonista mitään, ennen kuin espanjalainen valloittaja löysi sen sattumalta vuonna 1541.

Konkistadori oli valloittanut 1530-luvun alkupuolella Inkavaltakunnan, mutta kullanhimossaan hän kokosi retkikunnan, jonka tavoitteena oli löytää tarunhohteinen kultainen kaupunki, Eldorado.

Amazonille vuonna 1541 tulleet espanjalaiset olivat ensimmäisiä jokea pitkin liikkuneita eurooppalaisia. Ainakin 6 400 kilometrin pituinen Amazon virtaa Etelä-Amerikan pohjoisosan läpi Andeilta Atlanttiin.

Francisco de Orellana nimesi joen ilmeisesti Kreikan taruston naissotureiden, amatsonien, mukaan.

Selityksenä pidetään sitä, että konkistadori erehtyi pitämään naisina niitä pitkätukkaisia, niinihameeseen pukeutuneita alkuperäisasukkaita, jotka ampuivat myrkkynuolia puhallusputkella.

Amazon häviää niukasti kilpailun maailman pisimmän joen tittelistä, mutta vesimäärällä mitattuna eteläamerikkalainen joki on ylivoimainen ykkönen.

Amazonissa elää yli 2 000 kalalajia. Siinä esiintyy muun muassa piraijoita.

Amazonissa elää yli 2 000 kalalajia. Erikoisuuksia ovat sähköankeriaat ja piraijat.

© Shutterstock

Arvioiden mukaan Amazonin kautta kulkee 15–20 prosenttia valtameriin päätyvästä makeasta vedestä.

Valtava joki kuljettaa Atlanttiin parhaimmillaan yli 200 000 kuutiometriä vettä sekunnissa. Niilin, Mississipin ja Jangtsen yhteenlaskettu virtaama on pienempi.

Amazonissa riittäisi vettä lähemmäs kahdeksalle miljardille ihmiselle melkein litra minuutissa.

Jangtse

Pituus: 6 300 km.
Maa: Kiina

Jangtsella on suuri merkitys Kiinalle, jonka asukasluku on noin 1,4 miljardia.

Joki alkaa Tiibetin ylängöltä ja virtaa 6 300 kilometrin matkan Kiinan läpi, ennen kuin se laskee Shanghain miljoonakaupungin pohjoispuolella Itä-Kiinan mereen.

WWF:n tietojen mukaan noin kolmasosa Kiinan väestöstä elää maailman kolmanneksi pisimmän joen varrella ja noin 40 prosenttia Kiinan juomavedestä on peräisin Jangtsesta.

Lisäksi 70 prosenttia riisin ja 40 prosenttia muiden viljojen tuotannosta ja 40 prosenttia Kiinan bruttokansantuotteesta perustuu suoraan Jangtsen veteen.

Vaikka Jangtse on elintärkeä, se myös aiheuttaa tuhoa.

Joen tulviminen on ollut vakava ongelma. Aineellisten vahinkojen lisäksi tulvista on seurannut paljon inhimillistä kärsimystä, sillä niissä on kuollut miljoonia ihmisiä.

Elokuun 18. päivänä 1931 Jangtse tulvi yli äyräidensä. Syksyn aikana 3,7 miljoonaa ihmistä menetti henkensä. Tuolloista tulvaa pidetään yhtenä 1900-luvun pahimmista luonnonmullistuksista.

Kiina torjuu katastrofeja kalliilla suurhankkeilla. Edustava esimerkki on myös Jangtsen tulvien hallintaa varten rakennettu Kolmen rotkon pato, joka valmistui vuonna 2006.

Hubein maakunnassa sijaitseva maailman suurin pato on 181 metriä korkea ja yli kaksi kilometriä pitkä.

Kolmen rotkon pato Jangtsen laaksossa.

Jangtsen laaksoon rakennettu Kolmen rotkon pato maksoi 17,3 miljardia euroa. Massiivista rakennelmaa on kutsuttu nykyajan Kiinan muuriksi.

© Shutterstock

Kolmen rotkon padon taakse syntyneen tekojärven pinta-ala on vähän yli 1 000 neliökilometriä, eli se on Päijänteen kokoinen.

Pato kuuluu maailman suurimpaan vesivoimalaan, jonka enimmäisteho on 22 500 megawattia. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Olkiluodon ydinvoimalaitoksen 1- ja 2-reaktoreiden nettosähköteho on 890 megawattia.

Jangtsen lähiympäristössä on viime vuosikymmeninä otettu lisää maata viljely- ja teollisuuskäyttöön.

Kehitys on vaikuttanut huomattavasti luontoon – eikä vähiten harvinaiseen pallopää- eli rosopyöriäisen alalajiin (Neophocaena asiaeorientalis asiaeorientalis).

WWF arvioi, että Kiinan pisimmän joen pallopääpyöriäiskanta koostuu enää vain 1 000– 1800 yksilöstä.

Mississippi

Pituus: 5 969 km.
Maat: Yhdysvallat ja Kanada

Pohjois-Amerikan pisin joki on Mississippin jokijärjestelmä, jota pidetään maailman neljänneksi pisimpänä jokena.

Mississippin jokijärjestelmään kuuluvan sivujoki Missourin, tämän sivujoen Jeffersonin ja tämän sivujoen Red Rock Riverin ansiosta kokonaispituudeksi tulee melkein 6 000 kilometriä.

Jokijärjestelmä kerää vetensä noin 3,2 miljoonan neliökilometrin alalta. Valuma-alue sijoittu 31:een Yhdysvaltojen osavaltioon ja kahteen Kanadan provinssiin.

Mississippi-nimi perustuu Amerikan alkuperäisasukkaiden odžibwankieliseen, isoa vettä tarkoittavaan Misi ziibi -nimitykseen.

Mississippillä on ollut tärkeä osa Yhdysvaltojen historiassa. Kauppa- ja kuljetusreittinä sen merkitys kasvoi 1800-luvulla, kun käyttöön otettiin siipirataslaivat.

Mississippin varrella on harjoitettu pitkään laajamittaista viljelyä. Joki onkin ollut tärkeä osanen Yhdysvaltojen talouselämän suuressa kokonaisuudessa.

Tunnetuin Mississippistä kertonut kirjailija on Mark Twain, jonka klassikkoteos Huckleberry Finnin seikkailut kuvaa jokiseutua.

Mississippin varrella varttunut kirjailija Mark Twain tunnetaan muun muassa romaanistaan Huckleberry Finnin seikkailut, joka kuvaa jokiseutua.

© Wikimedia Commons

Mississippi on myös aiheuttanut valtavia vahinkoja.

Joki on tulvinut monta kertaa tuhoisasti.

Lähimenneisyyden pahin tulva oli vuonna 1993. Silloin vesi nousi syyskesällä 14 metriä normaalitasosta.

Tulvasta kärsi 73 kaupunkia, ja 47 ihmistä menetti henkensä ja kaikkiaan 50 000 rakennusta tuhoutui. Aineellisten menetysten arvoksi arvioitiin 15–20 miljardia dollaria.

Jenisei

Pituus: 5 539 km.
Maat: Venäjä ja Mongolia.

Venäjän pisin joki, Jenisei, on yli 5 500 kilometriä pitkä.

Joki jakautuu kahteen päähaaraan, joita kutsutaan Suureksi ja Pieneksi Jeniseiksi. Toinen lähtee Sajanin vuoristosta, joka sijaitsee Siperiassa Mongolian rajalla, ja toinen Mongolian pohjoisosasta. Alkujoet yhtyvät Tuvan tasavallan pääkaupungissa, Kyzylissä. Jenisei laskee Karanmereen.

Jenisei on melkein yhtä pitkä kuin Mississippin jokijärjestelmä, mutta siinä virtaa puolitoista kertaa enemmän vettä kuin Pohjois-Amerikan pisimmässä joessa.

Yli 5 500 km pitkä Jenisei laskee Siperian pohjoisrannikolla Karanmereen.

Jenisei virtaa Krasnojarskin läpi. Siperialaisen suurkaupungin asukasluku on yli miljoona.

© Shutterstock

Siperian läpi virtaavan Jenisein valuma-alue on 2,5 miljoonaa neliökilometriä. Joen 55 kalalajista kaksi on endeemisiä eli kotoperäisiä: särkikaloihin kuuluva Gobio sibiricus ja lohikaloihin kuuluva Thymallus nigrescens -harjus.

Hyvien kalastusmahdollisuuksien lisäksi Jenisei tarjoaa runsaasti energiaa.

Venäjän suurin – ja maailman kuudenneksi suurin – vesivoimalaitos, Sajano-Šušenskajan voimalaitos, sijaitsee Jenisein yläjuoksulla Hakassian tasavallassa Krasnojarskin aluepiirin rajalla.

Voimalaitosta, jonka teho on 6 000 megawattia, alettiin rakentaa vuonna 1956, ja se valmistui vuonna 1972. Siihen kuuluu 242 metriä korkea pato.

Keltainenjoki

Pituus: 5 500 km.
Maa: Kiina

Keltaisenjoen vartta pidetään Kiinan kulttuurin kehtona. Sen rannoille syntyi ensimmäinen, Xia-dynastian hallitsema, kiinalaisvaltio, noin 2100 eaa.

Perimätiedon mukaan Xia-dynastian perustaja, keisari Yu, kesytti tuhoisasti tulvineen Keltaisenjoen melkein 4 000 vuotta sitten.

Estämällä jokea tulvimasta keisari mahdollisti kukoistavan maanviljelyn, jonka varassa Kiinan ensimmäinen dynastia varmisti menestyksensä.

Vuonna 2016 esitettiin todisteita siitä, että Keltaisenjoen varraella todellakin kärsittiin tulvasta vuoden 2100 eaa. tietämillä.

Radiohiilimenetelmällä tutkitut lasten luut vihjaavat, että mittava maanvyörymä sai Keltaisenjoen tulvimaan nimenomaan 4 000 vuotta sitten.

Tutkijat löysivät myös merkkejä maamassoista, jotka tukkivat Keltaisenjoen uoman Qinghain maakunnassa lähellä Tiibetin autonomisen alueen rajaa.

Kerrotaan, että keisari Yu taltutti tulvan määräämällä työläiset kaivamaan vedelle kiertotien. Uudet arkeologiset löydöt tukevat kertomusta.

Keltainenjoki laskee Bohainmereen, joka on Keltaisenmeren pohjukka.

Keltainenjoki saa kellertävän värinsä hienorakeisista maa-aineksista, kuten siltistä.

© Shutterstock

Jokiveden kulutus on kasvanut voimakkaasti 1940-luvulta asti. Suurempi vedentarve liittyy paitsi siihen, että kiinalaisia on enemmän, myös siihen, että maan talous on kehittynyt.

Puhemies Maon viimeisiä hankkeita oli kanavaprojekti, jonka tavoitteena oli yhdistää Jangtse ja muut Etelä-Kiinan joet pohjoisessa virtaavan Keltaisenjoen alueeseen.

Nykyään yli 120 miljoonaa ihmistä on riippuvaisia Keltaisenjoen vedestä. Sitä käytetään etenkin viljelmien kasteluun, mutta sitä tarvitsevat myös kotitaloudet ja teollisuuslaitokset.

Lisäksi jokeen on rakennettu useita vesivoimalaitoksia.

Keltaisenjoen vesimäärä vaihtelee paljon. Tulvia esiintyy eniten heinäkuun ja lokakuun välisenä aikana. Kun joki tulvii, vesimäärä voi olla 17 kertaa niin suuri kuin normaalisti talvisin yläjuoksulla.

Ob–Irtyš

Pituus: 5 410 km.
Maat: Venäjä, Kazakstan, Kiina ja Mongolia.

Länsi-Siperian pisin joki Ob on Venäjän toiseksi pisin joki, kun sen – sitä pitempi – sivujoki Irtyš otetaan huomioon.

Karanmeren Obinlahteen laskevan Obin alkulähde sijaitsee Altain vuoristossa. Obilla on runsaasti suuria sivujokia.

Ob on melkein koko pituudeltaan purjehduskelpoinen joki, mutta se voi olla jäässä puoli vuotta.

Jäät lähtevät ensin joen latvapuolelta, ja siksi keväällä alajuoksulla esiintyy suuria tulvia.

Ob–Irtyš virtaa Siperian rikkaan luonnon läpi. 5 410 kilometriä pitkän joen varrella on mahdollista nähdä esimerkiksi noin 170 erilaista lintua.

Río de la Plata–Paraná–Río Grande

Pituus: 4 880 km.
Maat: Brasilia, Paraguay, Uruguay, Bolivia ja Argentiina.

Río de la Platasta, Paranásta ja Río Grandesta koostuva Paranán jokijärjestelmä on Etelä-Amerikan toiseksi pisin joki. Yhteispituus on 4 880 kilometriä.

Jokijärjestelmä alkaa Brasiliasta ja etenee Etelä-Amerikan itärannikkoa pitkin kohti etelää eli Argentiinaa.

Laskukohta on Río de la Plata -niminen Uruguayjoen ja Paranájoen yhteinen jokisuualue Atlantin rannikolla.

Río de la Platan alueella elää yli 500 lintulajia.

Reserva Ecologica Costanera Sur i Buenos Aires on 350 hehtaarin laajuinen alue, jonne laskevat joet Paraná, Paraguay ja Río Uruguay. Suojelualueella elää yli 500 lintulajia, muun muassa maailman pienin lintu kolibri.

© Shutterstock

Río de la Platan alueella sijaitsevat sekä Argentiinan pääkaupunki Buenos Aires että Uruguayn pääkaupunki Montevideo.

Buenos Airesissa toimii Etelä-Amerikan suurin satama. Sen osuudeksi Argentiinan laivaliikenteestä on arvioitu peräti 96 prosenttia.