Maailmankartalle on ilmestynyt iso joukko uusia järviä.
Yllättävä havainto on peräisin laajasta kansainvälisestä tutkimuksesta, jossa kartoitettiin 3,4 miljoonan järven tilaa ja kehitystä 40 viime vuoden aikana.
Äkkiseltään voi uusien järvien synty voi tuntua hyvältä uutiselta, mutta ilmaston kannalta se on huono uutinen.
Järvistä vapautuu ilmakehään paljon ilmastoa lämmittäviä kaasuja.
Kasvihuonekaasuja, kuten hiilidioksidia, metaania ja typpioksiduulia, syntyy, kun bakteerit ja sienet hajottavat kuolleita kasveja ja eläimiä järven pohjassa.
Joidenkin arvioiden mukaan järvistä vapautuvat päästöt muodostavat jopa viidesosan kaikista maailman hiilidioksidipäästöistä. Tutkijoiden mukaan tilanne uhkaa vain pahentua tulevaisuudessa.
Ilmastonmuutos vaikuttaa lämpötilaan niin, että muun muassa pohjoisnavalla ja Grönlannissa jää sulaa.
Maailman järvet
49,8 prosenttia maailman järvistä ja 23,6 prosenttia maailman järvien kokonaispinta-alasta on 60. leveyspiirin pohjoispuolella. 60. leveyspiiri kulkee suunnilleen Suomen eteläkärjen kohdalla.
30 prosenttia järvien pinta-alasta on jäätiköistä sulaneen veden aikaansaamaa. Jäätiköiden sulaveden synnyttämiä järviä on etenkin Grönlannissa, Tiibetin ylängöllä ja Pohjois-Amerikan Kalliovuorilla.
Tutkimuksessa havaittiin myös järviä, joiden pinta-ala oli kutistunut muun muassa kuivuuden ja vedenkäytön seurauksena. Tällaisia järviä oli muun muassa Yhdysvaltojen länsiosissa, Keski-Aasiassa, Pohjois-Kiinassa ja Etelä-Australiassa.
Pikku järvet kovassa kasvussa
Nature Communications -tiedejulkaisussa ilmestynyt tutkimus osoittaa, että maailman järvien kokonaispinta-ala on kasvanut yli 46 000 neliökilometriä vuosina 1984–2019.
Järvien pinta-ala laskettiin satelliittikuvista muun muassa tekoälyohjelmiston avulla.
Tutkimuksen mukaan maailman järvistä vapautui 40 vuodessa 4,8 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Se on saman verran kuin Ison-Britannian päästöt kasvoivat vuodesta 2011 vuoteen 2012.
Pinta-alan kasvu on ollut suurinta pienissä, alle neliökilometrin kokoisissa järvissä.
Pienet järvet myös tuottavat kokoonsa suhteutettuna eniten hiilidioksidipäästöjä.
Pieniin järviin kertyy isoja enemmän orgaanisia ainetta, joka hajotessaan tuottaa päästöjä, ja koska ne ovat matalia, orgaanisen aineen hajotessa syntyvät kaasut kulkeutuvat helpommin ilmakehään.
Tutkijoiden mukaan järvien runsastumisen taustalla on kaksi keskeistä tekijää: ilmastonmuutos ja ihmisen toiminta.
Noin puolet järvien pinta-alan kasvusta tulee patoaltaista ja muista tekojärvistä. Toinen puolisko on jäätiköiden ja ikiroudan sulamisesta syntyviä järviä.