Voidaanko tsunameista varoittaa?
Missä tsunamien riski on suurin, ja onko mahdollista varoittaa rannikon asukkaita ennen kuin tsunami iskee?
Suurimmat, yli viiden metrin korkuiset tsunamit uhkaavat muun muassa Pohjois- ja Etelä-Amerikan Tyynenmeren-rannikoita.
Tsunameja voi syntyä maanvyörymien ja tulivuorenpurkausten yhteydessä, mutta suuret, valtamerten halki hyökyvät tsunamit, jotka voivat iskeä rannikoille tuhansien kilometrien päähän, ovat useimmiten maanjäristyksen aiheuttamia.
Hyökyaalto on seurausta siitä, että merkittävä pystysuuntainen liike nostaa vesipylvään ylös tai alas ja käynnistää siten aallon. Esimerkiksi Kaakkois-Aasian tsunamikatastrofi vuonna 2004 syntyi, kun Indo-Australian laatta sukelsi Sundan syvänteeseen.
Vaara on suurin Tyynenmeren rannikoilla
Suuret pystysuorat järistykset ovat erityisen yleisiä vyöhykkeillä, missä kaksi maankuoren laattaa työntyy toisiaan kohti. Tällaista aluetta on esimerkiksi koko Tyynenmeren rannikko, missä tsunamiriski onkin suurin.
Etelä- ja Pohjois-Amerikan länsirannikot, Australian pohjoispuoliset saarivaltiot, Japani, Indonesia ja Uusi-Seelanti ovat altteimmat alueet tsunamivaaralle.
Tsunameista varoittaminen on vaikeaa, koska niiden laukaiseva tekijä ei ole ennustettavissa. Kun maanjäristys alkaa, šokkiaallot leviävät kuitenkin maankuoren halki paljon nopeammin kuin järistystä mahdollisesti seuraava tsunami.
Siksi vaaraan on mahdollista reagoida ennen kuin itse tsunamia on havaittu. Kun tsunami on tulossa avomerellä, DART II -varoitusjärjestelmä voi rekisteröidä sen.
Painemittarit paljastavat tsunamin
1. Anturi havaitsee aallon
Merenpohjan paineanturi rekisteröi veden paineen muutokset. Anturi erottaa tsunamit tavallisista aalloista ja paljastaa vain senttimetrin korkuisen tsunamin.
2. Poiju vastaanottaa mittaukset
Anturi lähettää ääniaaltojen välityksellä tietoa pinnalla kelluvaan poijuun aina 15 minuutin välein. Jos anturi havaitsee tsunamin, se vaihtaa tiedonlähetyksen taajuuden 15 sekuntiin.
3. Tutkijat arvioivat datan
Poiju siirtää tiedot yhteen kaikkiaan 66 iridium-satelliitista. Se välittää tiedot eteenpäin, esimerkiksi PTWC-keskukseen Havaijille. Siellä tutkijat päättävät, pitääkö lähettää varoitus.
Järjestelmään kuuluu eri puolelle Tyynenmeren pohjaa sijoitettujen anturien verkosto. Anturit lähettävät tietoja ympäri vuorokauden miehitettyyn Pacific Tsunami Warning Center (PTWC) -komentokeskukseen Havaijille.
PTWC lähettää sitten varoituksen Tyynenmeren rannikon valtioihin, jotta nämä voivat käynnistää evakuoinnit uhanalaisilla alueilla.
Muualla on myös paikallisempia tsunamivaroitusjärjestelmiä, kuten Norjassa Åknestunturin seudulla, missä tunturi uhkaa sortua Geirangerinvuonoon ja synnyttää 70 metriä korkean aallon.