Joka vuosi luonnonkauniilla alueella vierailee 700 000 matkailijaa. Vuonoon järjestetään muun muassa risteilyjä. Kuva: Fantefilm Fiksjon
Tunturin rinteille on asennettu nettikameroita, sääasemia, seismisiä antureita, geofoneja, tutkia, gps-laitteita, lasereita ja ekstensometreja.
Ne valvovat tunturin olosuhteita, sateita, tuulta ja maanalaisia värähtelyjä. Anturit paljastavat vuoren pienimmätkin liikkeet.
Voidaanko tulva-aalto välttää?
Åknestunturin epävakaa tilanne herättää kysymyksen: voidaanko katastrofi ehkäistä?
Vastaus on ei, sitä voidaan vain lykätä.
Tutkimusten ja tietokonemallien mukaan osa niin sanotusta liukutasosta eli siitä osasta rinnettä, jossa liike on suurinta, sijaitsee pohjavesikerroksen yläpuolella. Siitä voi aiheutua ongelmia, jos runsaat sateet nostavat pohjaveden pintaa.
Maaperän vettyminen tekee Åknesista vielä epävakaamman, ja mitä enemmän vettä on, sitä liukkaampi on liukupinta. Katastrofia on koetettu lykätä pumppaamalla pohjavettä vuoren uumenista vuonoon. Geologien mukaan maaperä liikkuu jo nyt enemmän syksyisin, kun pohjavesi on korkealla.
10 minuutin tulvavaroitus
Kun tunturinrinne alkaa vyöryä vuonoon, katastrofi etenee nopeasti. Vuonoa pitkin lähtee liikkeelle jättimäinen hyökyaalto, joka saavuttaa Geirangerin kylän 10 minuutissa.
Tarkan valvonnan ansiosta on hyvin todennäköistä, että Geirangerin asukkaita ennätetään varoittaa useita päiviä ennen sortumaa, jolloin he ehtivät turvaan ajoissa.
Tulva-aalto johtuu luonnollisesta eroosiosta
Åknesiin odotettavissa oleva sortuma ei ole ainoastaan vääjäämätön, se on myös aivan luonnollinen seuraus mannerlaattojen liikkeestä ja osa alueen geologisia prosesseja. Vyöryjä tapahtuu vain niin harvoin, että niiden esiintymisessä ei ole kaavamaisuutta. Lue koko juttu Åknestunturista tästä: