Josh Edelson/AFP/Ritzau Scanpix

Maastopalot manaavat esiin tulipaholaisia ja liekehtiviä tornadoja

1 000-asteiset liekit ahmivat kaiken tielleen osuvan ja muuttavat maiseman tuhkaksi. Maastopalojen vanavedessä syntyy tuomiopäivän sääilmiöitä, joita tutkijat yrittävät kiivaasti ymmärtää.

Kreikka, Turkki, Italia, Espanja, Siperia ja Kalifornia. Laajat maastopalot aiheuttivat tuhoja pitkin kesää 2021.

Sen lisäksi, että maastopalot vaativat ihmisuhreja ja tuhoavat rakennuksia ja luontoa, niissä syntyy runsaasti ilmastoa kuormittavia päästöjä. Valtava määrä hiilidioksidia vapautuu ilmakehään, kun kasvillisuus palaa. Euroopan ympäristökeskuksen tietojen mukaan viime kesän maastopaloissa syntyneet hiilidioksidipäästöt ovat vähintään yhtä suuret kuin Australian, Brasilian ja Ranskan vuoden 2019 yhteispäästöt.

Mittavat maastopalot johtavat usein itsestään jatkuvaan ja vaikeutuvaan tilaan. Palaminen voi nimittäin saada aikaan oman sääjärjestelmän, johon kuuluvat tuhoisat tulimyrskyt ja -tornadot sekä sateettomat ukkoset.

Jos luet juttua nyt puhelimestasi, katso kotona, miltä sivu näyttää tietokoneella. Näet enemmän yksityiskohtia.

Kipinäsade kuljettaa liekkirintamaa

Palopesäkkeestä kohoaa kipinöitä kohti taivasta. Kipinät ovat yleensä niin pieniä, että ne sammuvat ennen tippumistaan maahan. Metsäpalojen laajuuden vuoksi liekeistä voi kohota myös palavaa kaarnaa ja risuja yläilmoihin, josta ne kantautuvat tuulen mukana 500 metrin tai jopa 24 kilometrin päähän ja sytyttävät uusia paloja.

Noah Berger/AP/Ritzau Scanpix

Tulipaholainen ruokkii paloa

Kuuma, ylöspäin kohoava ilma alkaa kiertyä tuulen voimasta ja synnyttää paloalueen laidalle liekkipyörteen. Niin sanottu tulipaholainen imee maasta ilmaa ja palavaa ainesta ylöspäin, ja se voi tehostaa palamista 3-8 kertaiseksi. Tulipaholaisen korkeus on yleensä 10-50 metriä, ja se elää muutaman minuutin.

Thomson Brook Vbfb/Ritzau Scanpix

Jättipalo synnyttää tulimyrskyjä

Maastopalojen laajuuden vuoksi syntyy savupiippuilmiö: kuuma ilmapatsas kohoaa ylös ja imee ilmaa maan pinnan tuntumasta, ja ilman nopeus voi saavuttaa myrskyn voimakkuuden. Näin palosta tulee kuumempi, itseään ruokkivampi ja epävakaampi. Tulimyrskyjä syntyi myös toisessa maailmansodassa kaupunkien pommituksissa.

Josh Edelson/AFP/Ritzau Scanpix

Savupatsas muuttuu tulipilveksi

Jos maastopalo kattaa kyllin laajan alueen, savua alkaa sekoittua ylempänä olevaan kylmään ilmaan, joka viilentää ja laajentaa savupatsasta. Ylempänä savun sisältö sekoittuu pilvien vesihöyryyn, ja syntyy palopilviä. Joskus harvoin pilvistä voi sataa niin paljon vettä, että palo tukahtuu.

Jeff Schmaltz, LANCE/EOSDIS Rapid Response/NASA

Tuomiopäivänpilvi tuottaa kuivaa ukkosta

Palopilvistä voi kehkeytyä Cumulonimbus flammagenitus -ukkos- ja kuuropilviä, ja ne aiheuttavat tulivuorenpurkausten tavoin salamointia. Kohoava kuumuus, vesihyöyry ja pyörteily voivat synnyttää pilvessä jännite-eroja, jotka purkautuvat salamointina ilman sadetta. Salamat voivat sytyttää uusia paloja.

Nic Leister/Getty Images

Kuuma ilma manaa taivaalle tornadoja

Kolmessa tapauksessa maastopalo on kehittynyt tornadoksi, joka ulottuu maasta palopilviin asti ja kestää puolikin tuntia. Tulitornado syntyy, kun kuumaa ilmaa kohoaa suuria määriä ylöspäin, ja sen nopeus voi olla jopa 260 km/h eli kolmanneksi voimakkainta tornadoluokkaa. Se riittää nostamaan paloauton ilmaan.

Katelynn Hewlett//Reuters/Ritzau Scanpix

Hiukkaspilvi voi tuottaa ydintalven

Palopilvien mittaukset osoittavat, että savupatsaista leviää pilvien yläpuolelle stratosfääriin hiukkasia. Kun Aurinko lämmittää niitä, ne voivat jäädä leijumaan Maan ympärille. Hiukkasmatto estää auringonvalon pääsyn maanpinnalle ja voi johtaa lämpötilan alenemiseen jopa kahdeksaksi kuukaudeksi. Pahimmillaan seuraukset vastaavat ydintalvea.

James Haseltine and the Oregon Air National Guard 173rd Fighter Wing/NASA

Savupeitto värjää taivaan verenpunaiseksi

Syyskuun 2020 Kalifornian metsäpalot värjäsivät San Franciscon taivaan punaiseksi keskellä päivää. Väri johtui ilmakehän mikrohiukkasista, jotka sirottivat auringonvalon pisimpiä näkyviä aallonpituuksia eli punaista ja oranssia valoa. Väri peitti alleen normaalin sinisen värin, joka syntyy valon kohdatessa vesihöyry- ja typpimolekyylejä.

Stephen Lam/Reuters/Ritzau Scanpix