Richterin asteikko oli tarkoitettu paikalliseksi

Richterin asteikko kehitettiin Kaliforniaa varten

Charles Richter (1900–85) piti itse pelkkänä sattumana sitä, että hänen nimensä yhdistettiin maanjäristysten voimakkuuden mittaamiseen. Vuonna 1927 hän oli kirjoittamassa tohtorinväitöskirjaansa teoreettisesta fysiikasta, kun hänen ohjaajansa Kalifornian teknisessä yliopistossa kertoi, että seismologian laboratoriossa oli vapaa tutkijanpaikka. Ohjaaja kysyi, kiinnostiko se Richteriä. Richter oli kiinnostunut ja hän sai paikan, joka koostui lähinnä seismografien rekisteröimien Kalifornian järistysten kirjaamisesta.

Kerran Richter alkoi miettiä, olisiko mahdollista luota mittapuu, jolla järistysten voimakkuuksia voitaisiin verrata keskenään. Ideasta kehkeytyi Richterin asteikko, jonka esiteltiin julkisuudessa vuonna 1935. Alun perin Richter oli ajatellut, että asteikkoa käytettäisiin vain Kaliforniassa, mutta erimaalaiset seismologit omaksuivat sen nopeasti käyttöönsä.

Richteristä tuli pian kuuluisa. Hän oli kehittänyt asteikon läheisessä yhteistyössä työtoverinsa Beno Gutenbergin kanssa, mutta tämä oli ujo eikä suostunut antamaan haastatteluja. Koska Richter esiintyi julkisuudessa, Gutenberg unohdettiin ja Richteriä pidettiin asteikon keksijänä.

Richterin asteikossa ei ole ylärajaa

Maanjäristysasteikko on logaritminen ja kymmenkantainen. Maanjäristyksen voimakkuus kymmenkertaistuu, kun siirrytään asteesta toiseen. Maanjäristys, jonka voimakkuus on 4, on siksi kymmenen kertaa niin voimakas kuin järistys, jonka voimakkuus on 3. Maanjäristykset sijoitetaan asteikolle seismografien mittaamien värähtelyjen perusteella, eikä asteikko välttämättä kerro siitä, kuinka tuhoisa järistys kulloinkin on.

Haitin maanjäristys, jossa kuoli yli 100 000 ihmistä vuonna 2010, oli voimakkuudeltaan 7,0 Richterin asteikolla. Voimakkain koskaan rekisteröity maanjäristys tapahtui vuonna 1960 Chilessä Valdivian kaupungissa. Siellä menehtyi ”vain" noin 3 000 ihmistä, vaikka järistyksen voimakkuus oli 9,5.

Monet luulevat, että Richterin asteikko päättyy asteeseen 10, mutta tämä käsitys ei pidä paikkaansa. Asteikolla ei ole ylärajaa. Kuten Richter itse sanoi, luonto määrää rajat eikä asteikko. Teoriassa on siis mahdollista esiintyä järistyksiä, joiden voimakkuus on yli 10, mutta sellaisia ei ole vielä mitattu.