Lisääkö ilmastonmuutos maanjäristysten määrää?
Vaikuttaako globaali lämpeneminen Maan geologiaan? Voiko siis kohonnut lämpötila esimerkiksi laukaista enemmän maanjäristyksiä?
Ilmastonmuutos tuottaa todennäköisesti entistä enemmän maanjäristyksiä – ja myös tulivuorenpurkauksia. Tästä brittiläinen geologian professori Bill McGuire kirjoitti
2013 teoksen Waking the Giant.
Yhteys syntyy siitä, kun kohoava lämpötila sulattaa suuria jäämassoja ja merenpinta nousee. Tämä muuttaa painon jakautumista maankuoressa niin, että maapallon pehmeän sisäosan päällä kelluvat litosfäärilaatat vajoavat joissain kohdissa ja nousevat toisaalla. Molemmat tilanteet voivat laukaista maanjäristyksen.
Tulivuorenpurkauksen laukaisee eri prosessi. Kun suuri paino siirtyy, paine maankuoressa vähenee. Se alentaa kiviaineksen sulamispistettä, jolloin syntyy enemmän magmaa.
Sulanut jää ravisteli Fennoskandiaa
Yleistyvien maanjäristysten prosessi tunnetaan muun muassa Fennoskandiasta, joka oli viime jääkauden aikana jopa kolme kilometriä paksun jään peitossa.
Ketjureaktio laukaisee luonnonkatastrofeja
Ilmastonmuutokset siirtelevät vettä ja jäätä, mikä muuttaa maankuoren painetta. Seuraukset ovat rajuja.
Vesi painaa merenpohjaa
Kun merenpinta nousee, veden paine merenpohjan kuorta vasten nousee. Siirrokseksi kutsutun murtovyöhykkeen puoliskot työntyvät kauemmas toisistaan, jolloin maanjäristys syntyy helpommin.
Paine mantereilla nousee
Merenpinnan nousu aiheuttaa painetta erityisesti mannerten reunoilla. Se voi sekä synnyttää uusia siirroksia että laukaista rajuja vedenalaisia maanvyörymiä, joista seuraa tsunami.
Sulava jää keventää painetta
Jäätikkö tai mannerjää voi painollaan lukita siirroksen maankuoreen. Kun jää sulaa, maankuoren paine kevenee, mikä voi synnyttää enemmän maanjäristyksiä.
Jään häviäminen tuottaa tulivuorenpurkauksia
Kun jäätikön jää sulaa, maankuoren paine vähenee. Se taas alentaa kiviaineksen sulamispistettä. Näin syntyy lisää magmaa, joten tulivuorenpurkausten riski kasvaa.
Kun jää suli, tulivuorenpurkausten määrä lisääntyi räjähdysmäisesti – myös hyvin rajujen purkausten, jollainen koetteli Turkkia ja Syyriaa 6. helmikuuta 2023.
Järistykset onneksi tasaantuivat vähitellen paineen normalisoituessa. Nykyään Luoteis-Euroopassa koetaan harvoin järistyksiä, joiden voimakkuus momenttimagnitudiasteikolla olisi enemmän kuin noin 5. Momenttimagnitudi, Mw, vastaa suurin piirtein tunnetumpaa mutta vanhentunutta Richterin asteikkoa.
Järistyksillä on luonnollinen sykli
Vaikka ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen ja maanjäristysten yleisyyden yhteydestä on selviä viitteitä, sitä ei ole todistettavasti dokumentoitu. Geologit ovat vasta liian vähän aikaa voineet kerätä siitä tietoja. Lisäksi asiaa mutkistaa suurten maanjäristysten luonnollinen sykli.
Tutkijat eivät ole varmoja luonnollisen syklin aiheuttajasta, mutta tilastojen mukaan suurten maanjäristysten lukumäärä on huipussaan noin joka 32. vuosi.