Indiske plade
Luonto - Maanjäristys

Indo-Australian laatta halkeaa keskeltä kahtia

Omituinen maanjäristys paljasti, että Australia on irtautumassa Intiasta. Tapahtumat johtavat siihen, että Indo-Australian laatta halkeaa keskeltä.

Tuhansien kilometrien etäisyydestä huolimatta Australialla ja Intialla on yhteinen perusta. Ne sijaitsevat nimittäin samalla maankuoren osalla eli Indo-Australian laatalla. Näin asiat ovat olleet noin viimeiset 50 miljoonaa vuotta, mutta nyt outo maanjäristys on saanut tutkijat arvelemaan, että Intia ja Australia ovat tekemässä pesäeroa.

Huhtikuun 11. päivänä 2012 Sumatran edustalla Intian valtameren pohjassa sattui maanjäristys, jonka voimakkuudeksi mitattiin 8,6 Richterin asteikolla. Yleensä vastaava järistys merenpohjassa nostattaa aina tsunamin, mutta tällä kertaa aallot nousivat vain metrin korkeudelle. Geologien tutkimusten mukaan järistys viittaa siihen, että Indo-Australian laatta on halkeamassa kahdeksi laataksi.

Koko laatta liikkuu hiljalleen kohti koillista, mutta sen eri osat liikkuvat eri nopeudella. Eteläinen osa ja siten myös Australia hivuttautuu Tyynenmeren suuntaan jopa 70–80 millimetrin vuosivauhtia. Sen sijaan Intia on jo melkein jumiutunut Euraasian laattaan.

Viime huhtikuun 11. päivän maanjäristys näyttää olevan merkki siitä, että Indo-Australian laatta ei enää kestä vääntymistä. Ennen pitkää Indo-Australian laatta todennäköisesti repeää kahtia Intian laataksi ja Australian laataksi. Orastavaan välirikkoon viittaa muun muassa se, että viime kevään järistys oli ennenkokemattoman voimakas ja siinä syntyneet halkeamat ovat poikkeuksellisen syviä. Eroprosessi kestää vielä luultavasti miljoonia vuosia.

Lue koko juttu uudesta Tieteen Kuvalehdestä

Lue myös:

Maanjäristys

Historian 5 voimakkainta maanjäristystä

1 minuuttia
Earthquake
Maanjäristys

Kuinka rajusti maa voi järistä?

0 minuuttia
Maanjäristys

Italiassa järisi: Lue maanjäristysteema

1 minuuttia
Suosituimmat

Kirjaudu sisään

Virhe: Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
NäytäPiilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!