Grönlannin länsirannikolla sijaitsevan Karratinvuonon ympäristössä voi syntyä jopa 74 metriä korkea tsunami, jos vuorenrinne romahtaa laajasti mereen.
Useita vuosia kestäneen mittaamisen ja laskemisen jälkeen geologit ovat nyt rohjenneet laatia varoituksen, sillä suuri kalliomassa liikkuu huolestuttavaa vauhtia.
Pahimmassa tapauksessa hyökyaalto hukuttaa pienet kylät vakavin seurauksin.
Tuhotulva johti geologit jäljille
Tanskan ja Grönlannin geologinen tutkimuskeskus (GEUS) on vuodesta 2017 valvonut Karratinvuonoa ympäröiviä vuoria. Suurin osa alueen noin 1 200 asukkaasta asuu Uummannaqin kylässä.
Seurantaa lisättiin sen jälkeen, kun vyörymä aiheutti vuonna 2017 pienehkön tsunamin. Silloin kuoli neljä ja loukkaantui yhdeksän ihmistä sekä osa rakennuksista huuhtoutui mereen.
Hyökyaallosta kärsivät eniten Nuugatsiaq ja Illorsuit, jotka ovat nykyään asumattomia.
Helpottaakseen varautumista vastaavan onnettomuuden varalle GEUS alkoi tutkia perusteellisesti vuonna 2017 tsunamin aiheuttaneita Karrat 1- ja Karrat 2 -tuntureita.
Kartoitukset paljastivat kuitenkin pian, että viereinen Karrat 3 -tunturi oli vielä pahempi uhkatekijä.
Iso vuori matkalla mereen
Uusien satelliittihavaintojen ja Norjan teknologisen tutkimuskeskuksen laskelmien ansiosta saatiin selville, että ennen pitkää Karratinvuonon rannoilla tapahtuu mittava maanvyörymä, jolla voi olla katastrofaaliset seuraukset.
Kävi ilmi, että Karrat 1 ja Karrat 2 liikkuvat sentin viikossa ja ovat suurimmassa romahdusvaarassa. Niiden aiheuttama hyökyaalto suuntautuu kuitenkin sille alueelle, jolla ei enää asuta.
Lisäksi GEUS totesi, että osa Karrat 3:een kuuluvasta kolmen neliökilometrin laajuisesta rinteestä on vielä nopeammassa liikkeessä. Siellä syntyvästä maanvyörymästä seuraa valtava tsunami, joka tuhoaa kylät vuonon rannoilta.
Hyökyaalto saavuttaa asiantuntija-arvioiden mukaan esimerkiksi Uummannaqin noin puoli tuntia maanvyörymän jälkeen. Vielä ei kuitenkaan osata sanoa, milloin katastrofi tapahtuu.
Geologit eivät myöskään tiedä, miksi alueen tunturit liikkuvat harvinaisen nopeasti, mutta he pitävät todennäköisenä syynä ilmastonmuutosta ja siihen liittyvää lämpenemistä, joka edistää ikiroudan sulamista.
Varautuminen on vaikeaa
Jos grönlantilaisilla on epäonnea, tsunami syntyy talvella, jolloin on jatkuvasti pimeää ja jääolosuhteet estävät vesitse liikkumisen. Tällöin Karrat 3:n aiheuttamalla hyökyaallolla voi olla kohtalokkaat seuraukset.
Uummannaqin terveysasema joutuu todennäköisesti veden valtaan, ja seudulla on vähän pelastushenkilöstöä.
Pienet sähkövoimalat luultavasti vahingoittuvat, ja kun sähkö loppuu, puhelinverkko kaatuu 5–10 tunnissa.
Asukkaat jäävät eristyksiin – ehkä täysin ilman juomavettä ja lämmitystä.