Epävakaa vuori uhkaa norjalaiskylää

Norjalaisviranomaiset arvioivat, että tilanne Rauman kunnassa on erittäin vakava. Asukkaita on evakuoitu, sillä Mannen-vuori saattaa sortua.

Norjalaisviranomaiset arvioivat, että tilanne Rauman kunnassa on erittäin vakava. Asukkaita on evakuoitu, sillä Mannen-vuori saattaa sortua.

Fantefilm Fiksjon

Länsi-Norjassa sijaitsevassa Rauman kunnassa on evakuoitu ihmisiä 1. heinäkuuta, sillä vuorenrinne on vaarassa romahtaa laaksoon.

Norjalaisviranomaiset varoittivat jo kesäkuuun puolivälissä, että vaarataso on noussut keltaiselle. Viime sunnuntaina taso nostettiin ensin oranssiksi ja sitten punaiseksi.

Vaaratason nostaminen johtuu siitä, että 1 300-metrinen Veslemannen on vaarassa romahtaa runsaiden sateiden ja maanjäristysten vuoksi.

Norjan vesi- ja energiahallinnon lehdistötiedotteen mukaan vuoren liike on lisääntynyt.

Vaara on todellinen. Asiantuntijoiden mukaan romahduksessa laaksoon voi syöksyä noin kilometrin korkeudesta 120 000 kuutiometriä kiveä.

Parhaiten valvottu mahdollinen katastrofi

Veslemannen-rinteen valvontatiedot osoittavat, että viiden viime vuoden kuluessa rinteessä on havaittu useita suuria liikkeitä. Ja siksi myös alueen asukkaat on evakuoitu jo monta kertaa.

Veslemannen ei ole Norjassa ainoa paikka, jossa tonnien painoiset kivenmurikat uhkaavat tuhota kyliä. Kolmea muuta rinnettä valvotaan koko ajan, sillä niilläkin romahdusvaara on suuri.

Uhkaavia rinteitä ovat Hegguraksla, Nordnesfjellet ja Åknes. Näistä viimeksi mainittu on todennäköisesti maailman parhaiten valvottu mahdollinen luonnonkatastrofi.

Tsunami voi olla nurkan takana

Åknes, joka sijaitsee samalla alueella kuin Mannen, voi romahtaa tänään, huomenna tai 10 vuoden kuluttua. Silloin 150 miljoonaa tonnia kalliota syöksyy Sunnylvsfjorden-vuonoon 900 metrin korkeudesta.

Tuloksena on monien tietokonemallien mukaan 70-metrinen tulva-aalto, joka tuhoaisi Geirangerin kylän kokonaan.

Kylän 250 asukasta saavat kuitenkin tiedon etukäteen. Toivottavasti. Tunturin rinteille on asennettu nettikameroita, sääasemia, seismisiä antureita, geofoneja, tutkia, gps-laitteita, lasereita ja ekstensometreja. Ne valvovat tunturin olosuhteita, sateita, tuulta ja maanalaisia värähtelyjä.

Geologien tärkein tarkkailukohde on 600 metriä pitkä ja 20 metriä syvä halkeama, joka kasvaa koko ajan. Paikoin jopa 15 senttiä vuodessa.

Liike johtuu siitä, että Åknestunturin gneissi on kulunut ja huokoinen, mikä pienentää kitkaa ja lisää romahdusvaaraa.

Romahdus on tulossa joka tapauksessa. Siihen, milloin se tulee, tutkijat eivät osaa antaa vastausta.

Åknesin hauras anatomia

/ 4

Kitka pienenee

Åknestunturissa on pääasiassa gneissiä. 100 metrin syvyydessä gneissi on kulunutta ja huokoista ja kerrosten välinen kitka on hyvin pieni. Ylempien kerrosten painovoima kiepsauttaa jossain vaiheessa koko rinteen veteen.

Halkeama kasvaa

Halkeama on 600 metriä pitkä ja 20 metriä syvä. Halkeama kasvaa koko ajan, noin 0,1 mm – 0,5 mm vuorokaudessa. Hälytys annetaan siinä vaiheessa, kun halkeama kasvaa 10 mm vuorokaudessa. Silloin käynnistetään evakuointi.

Irtonaisin osa

Pohjoisrinteen ylin osa on kaikkein epävakain ja aktiivisin.

Sunnylvsfjorden

Tässä noin 70-metrinen tulva-aalto iskisi. Tulva-aallon epätavallinen korkeus johtuu siitä, että vesimassat nousevat kapeassa vuonossa eikä niillä ole mahdollisuutta tasaantua samaan tapaan kuin meressä.

©