Claus Lunau

100 vuotta vanha meteorimysteeri selvisi

Vuonna 1908 taivaalla Siperian yllä räjähti ja miljoonat puut kaatuivat. Siitä asti geologit ovat tuloksetta etsineet tuhon aiheuttajaa. Nyt uusi teoria selittää, mitä räjähdyksen aiheuttaneelle kappaleelle tapahtui.

Tunguskan räjähdys Siperiassa vuonna 1908 on yksi geologian suurimmista arvoituksista. Yli 2 000 neliökilometrin alueella kaatui noin 80 miljoonaa puuta, ja silminnäkijät kertovat nähneensä valonvälähdyksen leviävän taivaalla yli minuutin ajan. Sitä seurannut paineaalto oli rikkonut ikkunoita ja kaatanut ihmisiä kumoon 60 kilometrin säteellä.

Ainoa selitys, joka 30. kesäkuuta 1908 kello 7.17 nähdylle ilmiölle on tähän mennessä keksitty, on se, että kyse on ollut kiviasteroidin tai jääkomeetan törmäyksestä Maahan. Ongelmana vain on se, että alueelta ei ole koskaan löydetty kraatteria.

Paineaalto kaatoi Siperiassa Tunguskassa kesäaamuna vuonna 1908 noin 80 miljoonaa puuta. Sen aiheutti ehkä meteori.

© Sovfoto/Universal Images Group/Getty Images

Saattaa olla, että meteori hajosi jo ilmassa paloiksi, mutta silloinkin siitä olisi pitänyt löytyä maastosta paloja, eikä sellaisia ole koskaan löydetty alueelta.

Syypää oli matalalla lentänyt rautakolossi

Nyt Venäjän tiedeakatemiassa Moskovassa on vihdoin keksitty ilmiölle pätevä selitys. Tietokonesimulaatioilla on pystytty osoittamaan, että tuhot ja silminnäkijäkertomukset voivat hyvinkin selittyä sillä, että meteori koostui kiven tai jään sijaan raudasta eikä suinkaan iskeytynyt maanpintaan vaan lensi jonkin matkaa ilmakehän halki 10–15 kilometrin korkeudessa.

Meteori hipaisi Maata

Tutkimus viittaa siihen suuntaan, että Tunguskan räjähdyksen Siperiassa 1908 aiheutti meteori, joka vain käväisi ilmakehässä.

Claus Lunau

1. Meteori lensi matalalla

Rautameteori, jonka läpimitta oli 200 metriä, oli matkalla kohti Maata. Se lensi 72 000 km/h:n nopeudella ja saapui ilmakehään noin 10 asteen kulmassa.

2. Sokkiaalto alkoi levitä

10–15 kilometrin korkeudessa Siperian yllä meteori synnytti kuumassa ilmassa sokkiaallon. Puut kärähtivät ja kaatuivat yli 2 000 neliökilometrin alalta.

3. Rautamöhkäle jatkoi matkaa

Koska meteori koostui raudasta, se ei hajonnut osuessaan Maan ilmakehään. Murskaantumisen sijaan se kimposi jälleen avaruuteen, missä se jatkoi kiertoaan Auringon ympäri.

Tietokonesimulaatioiden mukaan läpimitaltaan noin 200-metrinen rautameteori saapui ilmakehään viistosti noin 9–11 asteen kulmassa maan pintaan nähden.

Tunguskan yllä, missä meteori oli lähinnä Maata, sen ja ilman välinen kitka synnytti kuuman sokkiaallon, joka kaatoi valtavasti metsää ja kärvensi maanpinnan. Koska meteori liikkui hyvin nopeasti, 11 kilometriä sekunnissa, sen liike-energia oli niin suuri, ettei se tippunut maanpinnalle. Sen sijaan se kimmahti ilmakehästä ja jatkoi matkaansa takaisin avaruuteen.