Maapallolla tapahtui 252 miljoonaa vuotta sitten luonnonmullistus, jolla oli äärettömän tuhoisat seuraukset.
Valtavan tulivuorenpurkauksen jälkeen laava peitti suuren osan maanpinnasta ja melkein kaikki ennen sitä olemassa olleet lajit olivat hävinneet, olivatpa ne sitten eläneet mantereella tai meressä.
Tähän asti on uskottu, että merimatelijalahko kalaliskot kehittyi vasta kyseisen joukkosukupuuton jälkeen.
Norjalle kuuluvilla Huippuvuorilla tehty hämmästyttävä fossiililöytö asettaa vakiintuneen käsityksen kyseenalaiseksi. Tähän johtopäätökseen tultiin Current Biology -tiedelehdessä julkaistussa artikkelissa.
Elämä hävisi
Norjalaistutkijat löysivät nimittäin kalaliskon jäännöksiä 250 miljoonaa vuotta vanhasta kalliosta.
Löytö antaa tutkimusryhmän mukaan ymmärtää, että kalaliskoja oli olemassa jo ainakin 250 miljoonaa vuotta sitten. Siten lajeja olisi syntynyt jo ennen maapallon historian ensimmäistä suurta sukupuuttoaaltoa, jota kutsutaan permikauden joukkotuhoksi.
Vallalla olevan käsityksen mukaan kalaliskojen kehitys alkoi vasta permikauden vaihduttua triaskaudeksi, sillä vanhimmat todisteet lajien olemassaolosta on löydetty 248 miljoonaa vuotta sitten muodostuneista geologisista kerrostumista. Permikauden joukkotuho oli tapahtunut ilmeisesti yli neljä miljoonaa vuotta aiemmin.
Muinaisten meripetojen ryhmä
- Kalaliskojen lahkoon (Ichthyosauria) kuuluneita matelijoita esiintyi aikoinaan merissä melkein kaikkialla. Lajit olivat hyvinkin erikokoisia. Pienimmät olivat alle metrin pituisia, isoimmat yli 20-metrisiä.
- Kalaliskot muistuttivat ulkoisesti sekä kaloja että valaita. Ne olivat petoja, jotka saattoivat saalistaa samaan tapaan kuin valkohait tai miekkavalaat.
- Ilmaa hengittävät kalaliskot polveutuivat maamatelijoista, ja ne olivat sukua dinosauruksille.
- Kalaliskot menettivät asemansa merien ehdottomina huippusaalistajina yli 25 miljoonaa vuotta ennen dinosaurusten valtakauden päättymistä noin 65 miljoonaa vuotta sitten siihen, että asteroidi törmäsi Jukatanin niemimaahan.
Oslon luonnontieteellisessä museossa työskentelevä paleontologi Jørn Hurum pitää mahdottomana, että kalalisko olisi voinut kehittyä vain parissa miljoonassa vuodessa. Hänen mukaansa löytö osoittaa kalaliskojen selvinneen permikauden joukkotuhosta yhtenä niistä harvoista eläimistä, jotka onnistuivat säilymään triaskaudelle saakka.
New Scientistin haastattelema yhdysvaltalaisen Vanderbiltin yliopiston apulaisprofessori Neil Kelley kommentoi päätelmää ulkopuolisena asiantuntijana.
Kelleyn mukaan kalaliskoja saattoi hyvinkin olla olemassa jo ennen 252 miljoonaa vuotta sitten tapahtunutta luonnonmullistusta. Hän ei kuitenkaan halua sulkea pois nopean evoluution mahdollisuutta: ehkä ensimmäisten kalaliskojen kehittyminen kesti vain kaksi miljoonaa vuotta.