1. Aivoja syövä ameba viihtyy uimavesissä
VIDEO: Aivoameba elää makeissa vesissä. Se tunkeutuu ihmiseen nenäontelon kautta. Sieltä aivoameba löytää tiensä aivoihin ja syö hermosoluja.
Naegleria fowleri -ameba kuuluu länsimaissa eniten pelkoa herättäviin loisiin. Uhrien joukossa on ollut niin lapsia kuin aikuisiakin, jotka ovat uineet järvissä tai lammissa esimerkiksi USA:ssa, Englannissa ja Belgiassa. Nenän kautta elimistöön pääsevä ameba aiheuttaa aivotulehduksen, joka johtaa melkein aina kuolemaan alle kahdessa viikossa. Naegleria fowleri ei siedä suolaa.
Aivoja tuhoava ameba on suhteellisen yleinen. Kun makea vesi lämpenee vähän yli 40-asteiseksi, laji lisääntyy villisti. Ameba on hyvin kestävä: se sietää 60 asteen lämpötilaa useita tunteja. Viileämmissä vesissä ameba on kystavaiheessa, jolloin se selviytyy kylmemmissäkin oloissa.
2. Kasvot kuhisevat pieniä punkkeja
Hämähäkkieläimiin kuuluvia talipunkkeja (siniset) elää silmäripsien karvatupissa.
Ne ovat mikroskooppisen pieniä, niillä on kahdeksan jalkaa, ja ne ovat sukua hämähäkeille ja puutiaisille.
Demodex folliculorum -kasvopunkit viihtyvät niin sinun, minun kuin naapurisikin kasvoilla. Yleensä ne eivät aiheuta ongelmia. Ne elävät kasvojen karvatupissa ja talirauhasissa, jossa ne käyttävät ravinnokseen ihon rasvan lisäksi bakteereja ja hilsehtiviä kuolleita soluja.
Talipunkit eivät ole kuitenkaan aina ihan harmittomia. Koska niiltä puuttuu peräsuoli, jätteet kertyvät niihin. Kun punkit hajoavat kuoltuaan, jätekuormat leviävät. Silloin iho voi ärtyä ja tulehtua. Paikallisreaktio saattaa olla niin voimakas, että iho sairastuu.
Punkeilla ei ole peräsuolta, joten kun ne kuolevat, niihin kertyneet jätteet vapautuvat. Iho voi reagoida niihin voimakkaasti.
3. Ole huolellinen piilolinssien kanssa
Silmäameba tunteutuu silmään, ja voi aiheuttaa sarveiskalvon tulehduksen, joka saattaa johtaa sokeutumiseen.
Acanthamoeba-suvun edustajat eivät ole harvinaisia Pohjolassakaan, mutta onneksi ne onnistuvat tartuttamaan ihmisen vain harvoin.
Maaperässä ja luonnonvesissä sekä ilmastointijärjestelmissä elävät eliöt voivat tulehduttaa sarveiskalvon, jos se on vahingoittunut. Jos sarveiskalvo on terve, loinen ei pääse tunkeutumaan elimistöön. Erityisesti piilolinssien käyttäjillä on tavallista suurempi riski saada tartunta.
Silmäameban aiheuttaman tulehdus on kivulias. Siitä voi myös seurata näkökyvyn alentuminen. Pahimmassa tapauksessa tulehdus saattaa sokeuttaa tai vaatia sarveiskalvosiirteen.
4. Verenimijä takertuu ohutsuoleen
Koukkumato pääsee elimistöön paljaiden jalkojen ihon läpi. Kun loinen on päässyt ihmiseen, se hakeutuu ohutsuoleen.
Koukkumadot Ancylostoma duodenale ja Necator americanus aiheuttavat joka vuosi 600 miljoonaa sairaustapausta. Ne keskittyvät kuumiin ja lämpimiin maihin. Koukkumatotartunta on mahdollista saada niinkin lähellä kuin Etelä-Euroopassa.
Etelänmatkoilla riskiä kasvattaa paljain jaloin liikkuminen alueilla, jotka voivat olla ihmisen ulosteen saastuttamia. Vaaranpaikkoja ovat muun muassa käymälät ja niiden lähiympäristöt. Ulosteiden mukana maahan päässeistä koukkumadon munista kehittyy toukkia, jotka läpäisevät ihon usein varpaiden välissä.
Toukka päätyy lopulta suolistoon, jossa se takertuu suuta ympäröivillä koukuillaan kiinni ohutsuoleen. Kehittyessään aikuiseksi se imee verta. Koukkumato voi myös luikerrella ihon alla ja aiheuttaa allergisia reaktioita.
Ihon alla luikertelee koukkumato.
5. Mato tulee ulos lapsen pyllystä
Lähde tutustumaan peräsuolessa viihtyviin kihomatoihin.
Suomessa yleisin matotaudin aiheuttaja on Enterobius vermicularis eli kihomato. Tartuntoja todetaan eniten 4–15-vuotiailla lapsilla. Kihomadon menestyksestä loisena kertoo paljon se, että sitä kantaa joka kymmenes ihminen maailmassa.
Kihomatojen tarttuvuus ei liity huonoon hygieniaan tai hoitoon, vaan se selittyy siitä, että kihomadon munia ei voi erottaa paljaalla silmällä ja ne tuhoutuvat hitaasti. Yksi lapsen nielemä kihomadon muna riittää siihen, että syntyy tautikierre.
Yöllä aikuiset madot tulevat munimaan peräaukon suulle.
Munat ärsyttävät niin paljon, että peräaukon seudulla tuntuu kutinaa. Raavittaessa sormiin, etenkin kynsien alle, tarttuu munia. Kun sormet käyvät suussa, sinne putoaa munia ja munat niellään. Kosketustartunta voi tapahtua myös välillisesti esimerkiksi leluista.
6. Seksissä tarttuva loinen lisää syöpäriskiä
Seksivälitteinen loistauti trikomoniaasi ilmenee naisilla muun muassa valkovuotona. Trikomoniaasi lisää hiv:n tarttumis- ja tartuttavuusriskiä sekä kohdunkaulan ja eturauhassyövän riskiä.
Maailman terveysjärjestön mukaan yleisin sukupuolitauti on trikomoniaasi, jonka aiheuttaa Trichomonas vaginalis -alkueläin. Tämän loisen saa joka vuosi noin 250 miljoonaa ihmistä. Suomessa siitä johtuva emätintulehdus on nykyään suhteellisen harvinainen.
Trichomonas vaginalis tarttuu yhdynnässä ja lisääntyy jakautumalla. Naisilla loinen elää emättimessä, miehillä eturauhasessa ja virtsaputkessa. Usein täysin oireettomilla miehillä se voi kasvattaa eturauhassyövän riskiä.
Trikomoniaasi altistaa sikiön ennenaikaiselle syntymälle ja alentuneelle syntymäpainolle ja lisää lisää hiv:n tarttumis- ja tartuttavuusriskiä sekä kohdunkaulan ja eturauhassyövän riskiä.
7. Piinaava mato on melkein saatu hävitettyä maailmasta
Katso, miten jopa metrin mittainen mato vedetään pois ihmisen jalasta.
Guineanmato Dracunculis medinensis käy läpi monimutkaisen elinkierron, jossa se tarvitsee väli-isännäksi hankajalkaisia. Kun ihminen juo toukkia kantavien hankajalkaisten saastuttamaa vettä, hän saa tartunnan. Toukista kehittyy suolessa matoja, jotka siirtyvät maha- ja rintalihaksiin.
Koiraat kuolevat ja kapseloituvat, naaraat taas jatkavat kasvuaan aina metrin pituisiksi. Naaraat liikkuvat hitaasti kohti ihoa, asettuvat lopulta sen pinnan alle ja pullistavat päällään siihen kyhmyn. Kun kohouma joutuu kosketuksiin veden kanssa, se puhkeaa keskeltä ja siitä vapautuu veteen toukkia. Mato ei kuitenkaan kuole heti, vaan se voi päästää lisää toukkia vielä viikkojen ajan.
Aikuinen guineanmato voidaan vetää vähä vähältä ulos kiertämällä sitä tikun ympärille. Madon katkeamisen riski on kuitenkin suuri, ja toimenpide voi aiheuttaa tulehduksen ja siten vain lisätä madon piinaaman uhrin kärsimyksiä.
Guineanmato on melkein saatu hävitettyä maailmasta.
Maailman terveysjärjestö WHO on 1980-luvun puolivälistä alkaen yrittänyt vähentää tartunnan saaneiden määrää. Guineanmatotartuntoja ehkäistään puhdistamalla juomavesi. Aasiasta laji on jo hävinnyt, ja Afrikassa todettiin vuonna 2015 enää vain 22 tapausta, kun niitä vuonna 1985 oli 3,6 miljoonaa.