Kuinka suuri osa maapallon nisäkkäistä on villieläimiä?
Villieläinten määrä laskee ihmisen kotieläimineen vallatessa yhä enemmän alaa. Kuinka suuri osa maapallon nisäkkäistä on nykyään villieläimiä?
Helmikuussa 2023 tieteellisessä artikkelissa kerrottiin, että vain 6 prosenttia kaikista maapallon nisäkkäistä elää luonnossa – loput 94 prosenttia koostuvat ihmisistä ja ihmisen koti- ja tuotantoeläimistä.
Tutkimus oli biosfäärin mallintamista tutkivan tohtoriopiskelija Lior Greenspoonin johtaman ryhmän käsialaa, ja se tehtiin Weizmann-instituutissa Rehovotissa Israelissa.
Yksitoistahenkinen tutkijaryhmä kävi läpi satojen nisäkäslajien määriä haarukoineita laskelmia ja kehitti niiden pohjalta matemaattisen mallin, joka pystyy arvioimaan villieläinlajien yksilöiden määrän myös niissä lajeissa, joita on muutoin vaikea laskea.
Karja vaikuttaa laskelmiin
Tämän jälkeen maapallon eri nisäkäslajien yksittäiset eläimet muutettiin mallissa biomassaksi eli ne otettiin huomioon painonsa mukaan. Esimerkiksi viisi tonnia painava norsu vastaa 250 000 hiirtä, joiden paino on vain 20 grammaa hiirtä kohden.
Laskelmien mukaan villit nisäkkäät painavat yhteensä 60 megatonnia eli 60 miljoonaa tonnia. Laskelmiin sisältyy kuitenkin epävarmuutta, joten villien nisäkkäiden yhteispaino saattaa todellisuudessa olla mitä tahansa 33 ja 118 megatonnin väliltä.
Maapallon kahdeksan miljardia ihmistä painavat yhteensä 390 megatonnia ja kotieläimet 630 megatonnia.
Kasvit painavat eniten
Näin kaikkien maapallon nisäkkäiden yhteispaino nousee 980 megatonniin.
Tämä on kuitenkin vain pieni osa maapallon koko biosfääristä eli kaikesta elävästä maapallolla – biosfääriin sisältyvät kasvit, sienet, bakteerit, matelijat, sammakkoeläimet, kalat ja linnut.
Kesyt eläimet valtaavat planeetan
Ihminen hallitsee
Ihminen (punaisella) on maapallon yhteispainoltaan painavin nisäkäslaji, jonka 390 megatonnin yhteispaino koostuu noin kahdeksasta miljardista yksittäisestä ihmisestä. Vielä painavampi joukko 630 megatonnin yhteispainollaan on kuitenkin ihmisen koti- ja tuotantoeläimet, joihin sisältyy muun muassa karja (oranssilla).
Maaeläimet edustavat vain murto-osaa
Villit, maalla elävät nisäkkäät muodostavat vain noin 2 prosenttia nisäkkäiden yhteisestä biomassasta. Ryhmää hallitsevat sorkka- ja kavioeläimet, joihin lukeutuvat esimerkiksi maapallon 50 000 norsua, jotka valtavan painonsa vuoksi muodostavat ison osan maanisäkkäiden biomassasta.
Meressäkin on villejä nisäkkäitä
Meressä elävät villit nisäkkäät edustavat neljää prosenttia nisäkkäiden yhteenlasketusta biomassasta. Painavin ryhmä on hetulavalaat, sen jälkeen hammasvalaat ja hylkeet, kun taas jääkarhut ja merisaukot muodostavat häviävän pienen osan merinisäkkäistä.
Vuonna 2018 israelilaistutkijoiden ryhmä päätteli, että koko biosfääri painaa yhteensä noin 1,1 teratonnia eli 1,1 miljoonaa megatonnia, josta kasvit muodostavat suurimman osan.
1,1 miljoonan megatonnin biosfääri on siis biomassaltaan yli tuhat kertaa kaikkien nisäkkäiden painoinen.