Kauemmas haudan partaalta

Ne ovat olleet sukupuuton partaalla. Ihmisen ja onnekkaiden sattumien avulla muutamat eläinlajit ovat kuitenkin yhä hengissä.

Shutterstock

Jalokauris palasi Kiinaan. Piipahdus Englantiin pelasti entisen riistaeläimen.

Myös davidinhirvenä tunnettu milu hävisi Kiinasta vuonna 1905. Onneksi Bedfordin herttua oli antanut siirtää jokusia lajin edustajia Englantiin. 18:sta tästä kannasta polveutuvasta yksilöstä on kasvanut Kiinaan jo 700 milun populaatio.

Staffan Widstrand

Japani menetti jo kansallislintunsa. Kiinassa piileksi seitsemän yksilöä.

Kansallislinnun asema ei pelastanut japaniniibistä häviöltä vuonna 2003. Kiinasta löytynyt seitsemän linnun populaatio antoi mahdollisuuden luoda hautomoiden avulla uusi kanta. Sitä kasvatetaan sadan yksilön vuosivauhtia.

Staffan Widstrand

Naali kärsii hiilivoimasta. Vuonna 1999 syntyi vain neljä poikuetta.

Naalin pääravintoa ovat tunturisopulit. Hapan sade, jota ilmansaasteiden rikki aiheuttaa, pienentää niiden syntyvyyttä. Saalis-eläinten vähyys taas verottaa naalikantaa. Se voi vahvistua, kun mm. Englanti vähentää hiilivoimaloitaan.

Mireille de la Lez/Wild Wonders of Europe

Visentit viihtyvät puolassa. Euroopanbiisoni laajentaa nykyään elinaluettaan.

Visenttejä oli vähimmillään 13. Vuonna 1952 Puolalle ja Valko-Venäjälle kuuluvaan Białowieżan metsään siirretyistä visenteistä on kasvanut 4 000 yksilön kanta. Euroopan suurin maanisäkäs on hyötynyt viime vuosien lauhoista talvista.

Stefano Unterthiner/Wild Wonders of Europe

Lintu nisäkkäiden armoilla. Vieraat veivät elintilan.

Havaijinhanhi on uhanalaisimpia vesilintuja maailmassa. Sellaiset vieraslajit kuin sika, kissa, koira ja rotta romahduttivat kannan 30 yksilöön vuoteen 1952 mennessä. Ilman tarhausta havaijin-hanhi olisi menetetty. Nykyään niitä on 2 500.

Staffan Widstrand

Myskihärkä muutti ruotsiin. Vankka vuohieläin houkutteli metsästämään.

Arktisen alueen myskihärät hävisivät metsästyksen takia muualta kuin eräistä Kanadan saarista ja Pohjois-Grönlannista. Siirtoistutuksilla laji palautettiin Norjaan. Sieltä laji levisi rajan yli Ruotsiin, missä sitä ei pidetä kotoperäisenä.

Vincent Munier/Wild Wonders of Europe

Sähkö surmasi poikasia. Petolintulajia näivetti myös kaniinien puute.

Suurjännitelinjat tappoivat 80 prosenttia keisarikotkien jälkeläisistä 1980-luvulla. Kun lisäksi lajin suosimia saaliseläimiä, kaniineja, oli vähän, sukupuutto alkoi häämöttää. Muun muassa linjojen siirron ansiosta kanta kasvaa nykyään seitsemän prosentin vuosivauhtia.

Staffan Widstrand

Laidunnus muokkaa aroa. Villihevonen työstää Eurooppaan omaa Serengetiä.

Aikoinaan kuuden yksilön varassa ollut przewalskinhevonen on saanut muun muassa isokauriin ja alkunautojen kanssa tärkeän tehtävän: Euroopan Serengetin luomisen. Se on valtava ruoho-tasanko, jolla elää erilaisia villieläimiä.

Milan Radisics/Wild Wonders of Europe

Sarvipäitä kaadettiin villisti. Lähi-idän harvinaisuus autettiin uuteen alkuun.

Arabiankeihäsantilooppi hävisi luonnosta 1970-luvulla lähinnä metsästyksen takia. Onnistunut pelastus-operaatio teki historiaa: lajista tuli ensimmäinen, jonka luokitus on voitu muuttaa luonnosta hävinneestä vaarantuneeksi.

Staffan Widstrand

Lue myös:

Ilmastonmuutos

Uusi raportti: Lontoo ja Bangkok taistelevat vesimassoja vastaan vuonna 2050

4 minuuttia
Luonto

Sähköankerias laukaisee 600 voltin voimalla

7 minuuttia
Hugormens bid indeholder blodgift
Luonto

7 myrkyllistä kasvia ja eläintä Pohjois-Euroopan kesässä

8 minuuttia

Kirjaudu sisään

Virhe: Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
NäytäPiilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!