Katso video: Pieni käärme nielee kokoonsa nähden valtavan saaliin
Pienellä afrikkalaiskäärmeellä on hallussaan todellinen supervoima.
Dasypeltis gansi -munakäärmeen joustavan ihon ansiosta se voi syödä kokonaisia viiriäisen munia ja sylkeä kuoret ulos.
Maailman pisin käärme, pyton, tunnetaan siitä, että se nielaisee jättimäisiä saaliita metrin pituisista alligaattoreista aina ihmisiin asti.
Jos maailman käärmelajeilla olisi syömiskilpailu, voittajaksi selviytyisi luultavasti pieni, vaaraton ja paljon tuntemattomampi afrikkalainen käärme.
Sen puolesta veikkaisi ainakin Bruce Jayne, joka on yhdysvaltalaisen Cincinnatin yliopiston biologian professori.
Jayne on juuri julkaissut Journal of Zoology -tiedelehdessä tutkimuksen, jossa hän perehtyi länsiafrikkalaisen Dasypeltis gansi -munakäärmeen leukojen leveyteen.
Pyton jää toiseksi
Nimensä mukaisesti noin 90 senttimetrin pituiseksi kasvavan hoikan käärmeen tiedetään nielevän kokonaisia viiriäisen munia.
Käärme niin hyvä nielemään, että se pystyy hotkaisemaan pituuteensa ja massaansa nähden suuremman saaliin kuin kuristajakäärme burmanpyton (Python bivittatus), joka on yksi maailman suurimmista ja pelätyimmistä käärmelajeista.
Viime vuonna Jayne tutki burmanpytonien leukojen leveyttä.
CT-kuvat rottakäärmeen (vasemmalla) ja munakäärmeen (oikealla) suurimmasta suun leveydestä, kun kuonon pituus on sama. Harmaa alue näyttää sen osan suun maksimileveydestä, joka johtuu leukojen välissä olevasta venyvästä ihosta.
Tulokset osoittavat, että pieni afrikkalaiskäärme pystyy nielemään saaliin, jonka halkaisija on käärmeen koko huomioon ottaen yli kaksi kertaa suurempi kuin kuristajakäärmeen suuhun mahtuvan saaliin.
Tutkimuksessa käytettiin muun muassa tietokonetomografiakuvauksia ja 3D-tulostettuja mittalaitteita, joiden avulla saatiin selville, missä valtavan eron salaisuus piilee.
Katso tästä, miltä munakäärmeen ammollaan oleva suu näyttää:
Pienellä käärmeellä on oikean ja vasemman alaleuan luiden välissä professorin mukaan ”uskomattoman venyvä iho”, jonka ansiosta matelija voi suurentaa suutaan 50 prosenttia.
Vertailun vuoksi burmanpyton voi laajentaa suunsa kokoa 43 prosenttia.
Jayne uskoo, että valtava suu on tärkeä selviytymisstrategia, sillä viiriäistenmunien massa on pieni niiden poikkipinta-alaan nähden. Siksi käärmeen on avattava suunsa apposen auki saadakseen tarvitsemansa energian.
Munakäärmeen muu vartalo on myös sopeutunut pallomaiseen saaliiseen. Esimerkiksi matelijan selkäranka voi kiertyä siten, että se pystyy rikkomaan kokonaisia munia, kun ne ovat sen elimistössä. Siten munan ravinteikas sisus vapautuu ennen kuin käärme sylkee kuoret ulos.
Dasypeltis gansi -munakäärmeen suu on hampaaton ja pehmeä, jolla se pystyy nappaamaan sileät pyöreät munat.